MAAILMAN KAUNEIMMAT KORKOKENGÄT

Löysin alkukesästä netin syövereistä niin kauniit korkokengät, etten mitenkään pystynyt olla tilaamatta niitä sillä samalla sekunnilla. Helmet vaatteissa sekä asusteissa ovat aina vetäneet minua puoleensa, mutta nämä suorastaan kiljuivat nimeäni. Olen jo aiemminkin täällä kertonut, etten oikeastaan ole kovinkaan "korkokenkä-ihminen", mutta näissä kengissä on minun jalkojeni onneksi hyvin matalat kitten heel- korot.

Tilasin kengät Vita Gracen nettisivuilta ja ne olivat mielestäni hyvin maltillisen hintaiset. Kengät kuitenkin valmistetaan tilaustyönä, joten toimitusaika venähti melkeinpä kolmen kuukauden mittaiseksi. Siihen kannattaa siis varautua jos nämä samat kaunottaret päätyvät sinunkin ostoskoriisi. Oli miten oli, odotus oli ehdottomasti sen arvoista. Tuskin jo maltan odottaa farkkukelejä, jolloin voin viimein ottaa nämä käyttöön.

 

KESÄVIIKONLOPPU VOISAARESSA

Tämä Bloggerin pirulainen meni tekemään joitain muutoksia ja olen viime aikoina yrittänyt taistella saadakseni postausten rivivälit tasaiseksi. Se ei edelleenkään ole onnistunut, joten koittakaa kestää! Olimme joka tapauksessa parisen viikkoa sitten porukalla vierailemassa ystäväni vanhempien huvilalla Tampereen Voisaaressa. Paikka oli aivan uskomaton ja meille sattui vielä aivan mielettömät kelit, joten puitteet olivat enemmän kuin kohdillaan!

Koska meillä oli mukana myös lapsia, ei mökkeily päätynyt kovin kosteaksi. Mutta pitäähän sitä nyt hiukan maistella kuohuvaa, etenkin kun kesäviikonloput alkavat valitettavasti vedellä viimeisiään. Samppanjan siemailun lomassa viikonloppuun kuului paljon yhteisiä ruoanlaittohetkiä, vesileikkejä lasten kanssa sekä tietysti myös saunomista. 

Vaikka olen aina halunnut viettää kesälomani mielummin ulkomailla kuin Suomessa, on minunkin pakko myöntää, että tämä kesäpaikka oli kyllä ihan unelma. Täydellinen sekoitus antiikkia, maalaisromantiikkaa sekä sympaattisesti narisevia portaita sai olon tuntumaan siltä, kuin olisi osa vanhaa Suomi-elokuvaa. Toivottavasti meidät kutsutaan Voisaareen vielä uudestaankin! <3

PÄIVÄRETKI NIDAAN

Ollessamme kerran Klaipedassa, piti meidän ehdottomasti käväistä myös Nidan entisessä kalastajakylässä. Nidaan pääsee noin puolen tunnin välein kulkevalla autolautalla, joka kustansi yhteensä 30 euroa. Saarelle päästyään pitää lisäksi maksaa myös ympäristömaksu, joka oli 20 euroa per auto.

Nida on pienehkö, mutta erittäin söpö kylä, jossa oli mukava viettää aikaa etenkin tuollaisena aurinkoisena sekä helteisenä kesäpäivänä. Me emme siis yöpyneet Kuurinkynnäällä, mutta sekin olisi ollut hyvä vaihtoehto - Nidan kylässä on nimittäin useita vanhoja puutaloja, jotka on tätä nykyä muutettu sympaattisiksi majataloiksi. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi sellaisessa yöpyminen ollut varmasti ikimuistoinen kokemus.

 

Nidassa käydessä pitää ehdottomasti käydä myös sen korkeimmalla kohdalla, jonne pääsee onneksi myös autolla. Parnidis- hiekkadyynin huippu kohoaa 53 metriä merenpinnasta ja sieltä näkee Venäjän rajalle asti. Dyynin juurelle voi myös pyöräillä rantapolkua pitkin ja kiivetä sen jälkeen portaat ylös näköalapaikalle. Tämä ei rehellisesti sanottuna käynyt meillä kyllä mielessäkään, sillä kolmenkymmenen asteen helle teki jo pelkästä tasamaan kävelystäkin tukalaa. Onneksi Nidassa puhalsi sijainnista johtuen koko ajan vieno tuuli, joten se hiukan helpotti lähestyvää lämpöhalvausta.

 

MINILOMA KLAIPEDASSA

Tarhavierailujen jälkeen oli aika vähän tutkiskella Klaipedaa. Olimme kuulleet Klaipedasta paljon kehuja, joten päätimme jäädä sinne pariksi yöksi. Ei kaupungissa mitään sen suurempia nähtävyyksiä ollut (Nidan päiväretkeä ehkä lukuunottamatta), mutta Klaipedan supersuloinen vanhakaupunki sekä edullinen ruoka sekä juoma riittivät meille aivan mainiosti viihdykkeeksi.

Satuimme pienellä googlettelulla löytämään aivan mielettömän ihanan boutique-hotellin, joka sijaitsi ihan kivenheiton päässä vanhastakaupungista. Michaelsonin huoneet olivat todella söpöt ja pöytiin tarjoiltu aamupala runsas, joten tälle hotellille iso suositus!

Minun on muuten ehdottomasti jaettava teille pari ravintolavinkkiä. Menimme heti ensimmäisenä iltana syömään Dock- nimiseen ravintolaan, jota oli suositeltu monessa eri paikassa. Kehut eivät todellakaan olleet tuulesta temmattuja, sillä ravintolan ruoat olivat aivan järjettömän hyviä! Myös jälkiruoaksi valitsemamme juustokakku oli aivan taivaallista, joten tälle paikalle iso suositus! Pienen miinuksen saa kuitenkin ärsyttävän hidas palvelu - taisimme odotella alkuruokaamme lähes 45 minuuttia, vaikkei paikka vielä silloin ollutkaan täysi. Odottelusta huolimatta menisin ehdottomasti uudestaankin.

Toinen kokeilemisen arvoinen ravintola on Monai. Aivan vanhankaupungin liepeillä sijaitsevan ravintolan annokset eivät olleet kovin suuria, mutta ruoka oli joka tapauksessa aivan mielettömän hyvää! Monaissa kannattaa siis ehdottomasti syödä pidemmän kaavan mukaan, että saa varmasti vatsansa täyteen.

VIERAILU LIETTUAN KOIRATARHOILLA

Minulla on ollut viime aikoina hieman ongelmia nukkumisen sekä alaselkäni kanssa, joten bloggailu on jäänyt hieman taka-alalle. Palataan kuitenkin vielä kesäkuiseen reissuumme Liettuaan. Reissun pääasiallinen syy oli vierailla Pet Rescue Finlandin kanssa yhteistyötä tekevillä koiratarhoilla, joten parin päivän vilnattelun jälkeen suunnistimme vuokra-autollamme kohti länttä. Ensimmäinen pysähdys oli Trakain linnalla, jota oli luonnollisesti pakko pysähtyä ihailemaan. Emme kuitenkaan viipyneet pitkään, sillä koirat odottivat. Niinpä matka jatkui kohti Kaunasia ja siellä sijaitsevaa Penkta Kojan tarhaa.

Penkta koja on iso ja hiukan sekasortoinen tarha, jossa asustelee tällä hetkellä noin 200 kodittomaksi jäänyttä koiraa. Vaikka Vilnan seudulla paikalliset ovat jo oppineet pitämään koiristaan hyvää huolta, on maaseudulla tilanne vielä hyvin huono. Koiria kohdellaan kuin esineitä, jotka voi hylätä milloin ja mihin tahansa. Tiesin siis jo etukäteen, että vierailusta tulee erittäin tunteellinen kokemus.

Tarhan tytöt näyttivät meille mielellään paikkoja ja kertoivat koirien sydäntäsärkeviä tarinoita, vaikka englannin puhuminen selkeästi vähän jännittikin. Veimme tuliaisina ison kasan koiranruokaa sekä erilaisia herkkuja, sillä niistä on tiettävästi aina pulaa. Kierroksen jälkeen mekin halusimme vielä laittaa kortemme kekoon ja auttaa heitä eläinten kanssa. Koirat tunnetusti rakastavat rapsuttelua, joten yritimme antaa heille niin paljon rakkautta kun vain ehdimme. Lisäksi kävimme muutaman kanssa pienellä lenkillä, sillä noin isolla tarhalla työntekijöiden sekä vapaaehtoisten aika ei yksinkertaisesti vain riitä kaikkeen. Vierailu oli odotetusti hyvin rankka, sillä en yksinkertaisesti kestä nähdä koiria elämässä tuollaisissa pienissä kopeissa. Tytöt varmasti hoitavat koiria parhaansa mukaan, muttei mikään voita sitä "omaa ihmistä" ja rakastavaa kotia.

Kaunasista matka jatkui kohti Klaipedaa ja siellä sijaitsevaa Linksmosios pedutesin tarhaa. Tämä toinen koiratarha oli kooltaan huomattavasti pienempi ja siitä johtuen myös rauhallisempi. En ollut etukäteen edes ymmärtänyt kuinka suuria eroja tarhoilla voi olla - Linksmosios pedutes tuntui Penkta kojaan verrattuna lähes koirahotellilta! Tarhalla on tällä hetkellä noin kolmisenkymmentä koiraa, joten eläinten hoito on huomattavasti yksilökohtaisempaa. Koirat saavat viettää paljon aikaa ulkona ja tytöillä on jopa aikaa viedä heitä läheiselle rannalle juoksentelemaan sekä nauttimaan elämästä.

Koirien lisäksi tarhalta löytyy myös uskomattomat 40 kissanpentua. Tilanne ei ole ihan tavanomainen, mutta paikan johtajalla ei vain yksinkertaisesti ollut sydäntä käännyttää pentuja poiskaan. Kissojen kasvettua hiukan tytöillä tuleekin olemaan melkoinen homma löytää kaikille omat kodit. Ja siis nimenomaan hyvät ja rakastavat kodit, paikallisilta tarhoilta kun ei luovuteta eläimiä ihan kenelle tahansa.

Myös tällä tarhalla yritimme olla mahdollisimman paljon hyödyksi ja lenkkeilyttää koiria minkä ehdimme. Lisäksi meillä oli koko ajan kainalossa joko koira tai kissanpentu, joten myös rapsutuksia (ja herkkuja) oli tarjolla koko vierailumme ajan.

Jos sinulla heräsi halu auttaa, Pet Rescue Finlandin sivuilta löytyy tarkemmin infoa asiasta.

Pienikin apu on enemmän kuin tarpeen, kiitos jo etukäteen!