PIKAVISIITTI TAMPEREELLE

Kävimme pääsiäisen pyhinä pyörähtämässä pitkästä aikaa Tampereella, sillä ystävämme saivat juuri supersuloisen tyttövauvan ja muuttivat melkeinpä samaan aikaan uuteen asuntoonkin (talking about super powers). Uusi koti sijaitsee vanhasssa trikootehtaassa, joten arvaattekin varmasti jo, että asunto oli todella hieno ja persoonallinen. Rrrakastan vanhaa tehdasmaista punatiiltä, joten tämän tyylinen talo olisi ehdottomasti minua jos vielä joskus päätyisin asumaan kerrostaloon. Kaiken huipuksi kodista oli suora näkymä järvelle eli tämän paremmaksi on vaikea laittaa.

Ihana ystäväni oli vauvakiireistään huolimatta ehtinyt vielä leipoakin - ja meidän onneksi niin, sillä pääsin maistamaan elämäni parasta key lime pieta! Tämä kyseinen piirakka on yleensä vähän liian makeaa minun makuuni, mutta tämä versio oli aivan täydellinen. Ohje löytyy Leila Lindholmin kirjasta "Vielä yksi pala" ja ruotsiksi täältä. Kokeilkaa, kokeilkaa!

PÄÄSIÄISEN ASKARTELUT

Pääsiäinen tuli ja meni, mutta sen ajan postaukset laahaavat pahasti perässä. Minulla on ollut viime aikoina opiskeluistani johtuen niin erikoisia aateekoollisia ongelmia, ettei pääni ole kestänyt yhtään ylimääräistä tietokoneaikaa. Mutta nyt on taas aika yrittää päästä zen- tilaan ja palata takaisin blogin ääreen.

Eli siitä pääsiäisestä. En ole ikinä ollut mikään pääsiäis-ihminen, sillä en syö mämmiä, lammasta, pashaa enkä suklaamunia. Niinpä meillä ei ole ikinä ollut niitä perinteisiä pääsiäisruokia vaan meillä syödään silloin vähän mitä sattuu. Päätin kuitenkin, että haluan maalata kummityttöni kanssa kananmunia. Se paljastuikin sitten paremmaksi ideaksi ajatuksen tasolla kuin käytännössä. Mimi kyllä maalasi innoissaan munia, mutta vesiväriä alkoi olla loppuvaiheessa ihan joka paikassa - erityisesti tytössä itsessään. Siinä vaiheessa kun munatkin alkoivat lentää ympäriinsä, päätin viheltää pelin poikki ja viedä Mimselin kokovartalopesulle. Onneksi pääsiäinen on vain kerran vuodessa.