Pääsiäinen tuli ja meni, mutta sen ajan postaukset laahaavat pahasti perässä. Minulla on ollut viime aikoina opiskeluistani johtuen niin erikoisia aateekoollisia ongelmia, ettei pääni ole kestänyt yhtään ylimääräistä tietokoneaikaa. Mutta nyt on taas aika yrittää päästä zen- tilaan ja palata takaisin blogin ääreen.
Eli siitä pääsiäisestä. En ole ikinä ollut mikään pääsiäis-ihminen, sillä en syö mämmiä, lammasta, pashaa enkä suklaamunia. Niinpä meillä ei ole ikinä ollut niitä perinteisiä pääsiäisruokia vaan meillä syödään silloin vähän mitä sattuu. Päätin kuitenkin, että haluan maalata kummityttöni kanssa kananmunia. Se paljastuikin sitten paremmaksi ideaksi ajatuksen tasolla kuin käytännössä. Mimi kyllä maalasi innoissaan munia, mutta vesiväriä alkoi olla loppuvaiheessa ihan joka paikassa - erityisesti tytössä itsessään. Siinä vaiheessa kun munatkin alkoivat lentää ympäriinsä, päätin viheltää pelin poikki ja viedä Mimselin kokovartalopesulle. Onneksi pääsiäinen on vain kerran vuodessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti