perjantai 29. syyskuuta 2017

HERMOROMAHDUKSESTA

Olen kuullut monia kauhutarinoita siitä, kuinka pariskunnat eroavat talon rakennusprosessin aikana. Alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi, sillä koko tapahtumasarja on ollut tähän mennessä ihan pelkkää *tähän sellainen mieto kirosana*. Aikataulu heittää kuukausikaupalla, asuinneliöt pienenevät mystisesti ja lisälaskuja (aivan järjettömistä asioista) tulee ovista sekä ikkunoista.

Meidän taloprokkiksemme on siis mennyt alusta alkaen aivan vituralleen ja tämän kireämmälle minun hermojani ei varmaan ole enää mahdollista saada. Onneksi nyt alkaa näkyä jo vähän valoa tunnelin päässä, mutta toiveikas en suostu olemaan sekuntiakaan aiemmin, ennen kuin talo on kokonaisuudessaan pystyssä ja valmis asuttavaksi.


Oman näköinen koti on varmasti jokaisen unelma, mutta joutuu siitä näköjään maksamaan myös kovan hinnan. Saankin olla todella tyytyväinen jos en tämän projektin jälkeen päädy täysihoitolomalle johonkin pehmustettuun yksiöön. Jännityksellä jäämme siis odottamaan kuinka käy.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti