keskiviikko 16. toukokuuta 2018

XIANISTA VOL. 2

Jatketaanpa vielä hiukan taannoisella Xianilla. Terrakottasotilaiden lisäksi kaupunki on tunnettu myös monista muistakin jutuista ja neljän päivän aikana meillä oli hyvin aikaa kiertää nähtävyyksiä. Xian ei välillä edes tuntunut Kiinalta, sillä kaupunki oli ihanan vehreä sekä täynnä kukkia. Muistutus kohteesta tuli kuitenkin hyvin nopeasti esimerkiksi paikallisessa ravintolassa; englanninkielisistä menuista ei ollut tietoakaan, eivätkä tarjoilijat ymmärtäneet edes sanaa "coca cola".

Yksi nähtävyys, joka kannattaa kuitenkin ehdottomasti käydä katsomassa, on Muslim Quarter. Katu on pullollaan pikkuliikkeitä sekä ruokakojuja - niin ja tietysti myös miljoonia kiinalaisia. Varaudu siis tungokseen, sillä paikka vaikutti todella suositulta paikallisten kesken. Ja vaikka kiinalainen katukeittiö ei noin yleisesti ottaen olekaan minun juttuni, ostimme ruokakadulta muun muassa ihanaa granaattiomenamehua, hedelmiä sekä paikallista jätskiä.








Toinen melkeinpä pakollinen juttu on käydä pyöräilemässä kaupunkin muurilla. Me vuokrasimme kollegan kanssa hetken mielijohteesta tandemin, joka paljastuikin lopulta todella hauskaksi ideaksi (etenkin, kun olin itse takana). Paahtava aurinko oli kuitenkin niin kuuma, ettei koko muurin kiertäminen oikein houkutellut. Sen 17 kilometrin sijaan meille kertyikin siis vain noin parisen kilometriä ajomatkaa, joka oli kieltämättä melkoisen säälittävä suoritus.

Pyöräilyn jälkeen yritimme saada taksia takaisin hotellille, mutta se ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista - taksin saaminen Kiinassa on useinmiten aivan täysi mahdottomuus. Päätimme siis kokeilla paikallisbussia, mutta sen sytyttyä muutaman pysäkin jälkeen tuleen (!), päätimme palata takaisin suunnitelma A:han. Kun emme lukuisista kiljumisista sekä huitomisista huolimatta onnistuneet pysäyttämään taksia, päätimme kokeilla villiä korttia. Me siis vain hyppäsimme puoliväkisin jonkun auton kyytiin ja toivoimme, että kuljettaja heittäisi meidät pientä korvausta vastaan takaisin hotellille. Vaikka idea oli kaikin puolin erittäin huono, meillä kävi todella hyvä tuuri. Satuimme nimittäin hyppäämään paikallisen uberin kyytiin ja sen tilanneet paikalliset nuoret olivat vielä menossa samaan suuntaan kanssamme. Matka sujuikin lopulta oikein mukavasti, kun nuoret saivat harjoitella kanssamme englantia ja me näytimme heille talvikuvia Suomesta. Loppu hyvin, kaikki hyvin! (Älä kokeile tätä kotona.)







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti