CAFE PISPALASTA

Minun pitää vinkata teille vielä toinenkin ruokapaikka Tampereelta ja se on Cafe Pispala! Tämän suloisen kahvilan brunssi tarjoillaan muistaakseni jopa viiteen saakka, joten se sopii myös tällaisille aamu-unisille. Paikka on melko suosittu, joten varasimme pöydän jo etukäteen. Sunnuntai-iltapäivä vaikuttikin olevan kahvilassa todella kiireinen, joten se pöytävaraus paljastui erittäin hyväksi ideaksi.

Ja siitä itse ruoasta... Olen aina rakastanut amerikkalaisia pannukakkuja, mutten ole valitettavasti löytänyt Suomesta montaakaan paikkaa, josta saa aivan täydellisiä american pancakeseja. Cafe Pispalan pannarit pääsivät nyt kuitenkin ehdottomasti suoraan kärkeen, sillä ne olivat aivan järjettömän hyviä! Kun niiden päälle vielä laittaa vaahterasiirappia sekä ison nokareen voita, niin voi nam!!

Brunssin ainoat miinukset saavat semiankea hedelmäsalaatti sekä "ei tuore" appelsiinimehu, mutta muuten kaikki oli aivan täydellistä! Erityismaininnan saa vielä ihanan rapea pekoni, sillä minulla on jokin suuri ällötys löysää pekonia kohtaan.

MASUSTA

Palataanpa vielä hetkeksi viime viikkoon ja pikapyrähdykseen Tampereella. Meidän "syöntilomamme" ei olisi ollut mitään ilman minun lempiravintolaani, joten meidän (siis minun) oli pakko päästä Masuun. Tämä aasialaistyyppinen ravintola on ollut yksi minun ehdottomista suosikeistani ihan siitä asti kun se aikoinaan avattiin Tampereelle.

Valitettavasti jouduin kuitenkin tulemaan nyt siihen tulokseen, että joko aika oli kullannut muistot tai sitten ravintolan taso on laskenut ihan huimasti. Otimme maisteltavaksemme Masu-menun ja lisäsimme siihen vielä tulisen mehevät ribsit. Se paljastuikin ihan loistavaksi ideaksi, sillä ilman noita ribsejä koko menu olisi ollut pelkkä iso pettymys.

Alkuruokana tarjoillun Hirata Bunin possu oli siis t o d e l l a rasvaista (lähes pelkkää läskiä), eikä sitä meinannut saada mitenkään pureskeltua pieneksi. Pääruokana tarjoiltu leivitetty porsaanleike taas ei maistunut miltään ja muistutti kokonaisuutena lähinnä huoltoasema-annosta. Lisäksi ruoan seasta löytyi vielä pala teippiäkin, joka ei sinänsä ainakaan parantanut makuelämystä. Kaiken huipuksi menun jälkiruoka oli niin mitäänsanomaton, etten enää edes muista mitä se oli. Tiivistettynä ravintolakäynti kuulostaisi siis tältä: seura oli hyvää, mutta ruoka ei - lukuunottamatta siis niitä ribsejä. Se on ihan todella sääli, sillä tykkään kovasti Masun tunnelmasta sekä sen ystävällisestä palvelusta. Nyt alkaakin siis virallisesti haku uudelle lempiravintolalle, vinkkejä anyone?

TAMPEREESTA

Mieheni työt veivät hänet viime viikolla Tampereelle, joten päätin viettää myös omat viikonloppuvapaani "Mansessa". Tampere on meille molemmille todella tuttu paikka, sillä asuimme siellä muutaman vuoden ajan ennen poikaystäväni töiden siirtymistä Kuopioon. Olikin todella kiva päästä pitkästä aikaa käymään tuossa vanhassa kotikaupungissa!

Halusimme yöpyä aivan keskustassa, joten vuokrasimme Airbnb:n kautta todella söpön yksiön. Siitä olikin helppo kävellä joka paikkaan fiilistelemään vanhoja kotikulmia. Ja itse asiassa minun suurin syyni Tampereelle matkustamiseen ei suinkaan johtunut poikaystävästä, vaan kaupungin ravintoloista. Tampereella on ihan järjettömän hyviä ruokapaikkoja, joita olen muistellut kaiholla moneen otteeseen! Niinpä meidän piti viikonlopun aikana kiertää niin monta kuin vain mahdollista.

Kierrokseen kuului luonnollisesti Pizzeria Napoli, jonka tunnistaa (ajasta tai viikonpäivästä riippumatta) ulos asti kiemurtelevasta jonosta. Pieni jonotus on kuitenkin täysin sen arvoista, sillä ravintolan pizzat ovat aivan järjettömän hyviä! Toinen Tampereen pakollinen käyntikohde on tietysti Siipiweikot. Tarvitseeko tästä edes sanoa yhtään enempää? 

Ehdimme lopulta myös Cafe Pispalaan sekä Masuun, mutta niistä lisää hiukan myöhemmin. Kenellekään ei siis varmasti jäänyt epäselväksi, että meidän Tampereen mini getawaymme koostui lähinnä vain syömisestä. Ja jatkaaksemme samalla (hyväksi havaitulla) linjalla, jälkiruoka haettiin luonnollisesti Pyynikin munkkikahvilasta.

Ahkera syöminen vaati luonnollisesti kaverikseen pieniä sulattelukävelyjä. Kaupungilla kuljeskelu olisi ollut kuitenkin huomattavasti mukavampaa, ellei olisi ollut aivan pirun kylmä! Luulisi, että viikonlopun aikana kertyneet tuhannet ylimääräiset kalorit olisivat jo ehtineet imeytyä takapuoleen lämmittämään, mutta ei.