Rakkaussuhteeni matkustamiseen alkoi 16-vuotiaana, kun matkustin itsekseni Lontooseen kuukauden kestävälle kansainväliselle kielikurssille. Olen vuosien varrella työskennellyt muun muassa au pairina Seattlessa, kosmetologina Karibian loistoristeilijällä sekä lentoemäntänä kahdessa eri lentoyhtiössä. Koluttuja maita on tähän mennessä kertynyt reilut kuusikymmentä ja hinku nähdä lisää on edelleen kova. Tässä muutama suosikkikohteeni/-kokemukseni reissuilta:
NEW YORK
Tarvitseeko tästä edes kirjoittaa mitään?! Kaupunki, jossa ei vain voi olla tylsää! Rakastan tämän suurkaupungin hälinää, musikaaleja (erityisesti Les Misérables!), pizzaa sekä shoppailumahdollisuuksia, joten minun olisi vain kuulunut syntyä New Yorkiin.
Mikään ei voi olla parempaa, kuin aurinkoinen piknik kesäisessä Central Parkissa Idol´sin Constantine Maroulis´n (kausi 4) kävellessä hymyillen ohi. Ja kyllä, vuonna 2004 olin niiiin rakastunut kyseiseen rokkariin!
ALCATRAZ-VANKILASAARI (SAN FRANCISCO)
Rakastan erilaisia mysteerejä sekä jännityselokuvia, joten käydessämme San Franciscossa Alcatraz oli meille ihan pakollinen vierailukohde. Jostain mystisestä syystä saaren ympärillä tuntuu aina vellovan sankka sumu, joka tuo käyntiin vielä oman lisämausteensa. Tuon edellä mainitun luonnonoikun lisäksi mukaansatempaavan oppaan kertomat jännittävät murhamysteerit tekevät kokemuksesta ihan huikean!
Liput saarelle pitää varata netistä jo hyvissä ajoin ja suosittelen ehdottomasti nimenomaan vankilan iltakierrosta. Ja oli sitten kesä tai talvi, saarella on aina ihan järkyttävän kylmä, joten pukeutukaa lämpimästi!
KIINAN MUURI
Kävin muurilla työskennellessäni vielä Finnairilla. Erään Pekingin lennon jälkeen päätin ottaa taksin tuolle huikealle nähtävyydelle, jonne oli hotellistamme reilun tunnin taksimatka. Kuljettajani ei luonnollisestikaan puhunut sanaakaan englantia, mutta näytin hänelle kuvasta mihin haluan mennä ja sehän riitti.
Kiinan muuri olikin todella vaikuttava kokemus! Rakennelma vain jatkui ja jatkui, täysin silmänkantamattomiin. Miinuspuolena tosin oli käyntini ajankohta. Vierailin nähtävyydellä marraskuussa, enkä ehkä ikinä ole ollut niin jäässä kuin silloin! Siperiasta puhaltava hyytävä tuuli alkoi melko pian aiheuttaa hypotermian ensioireita, joten aikani sinniteltyäni minun oli pakko luovuttaa ja lähteä etsimään taksikuskiani. Tosin ehkä juuri tuosta ajankohdasta johtuen paikalla ei onnekseni ollut silloin kuin vain kourallinen turisteja.
Olen käynyt Japanissa varmaan 30 kertaa, mutta Tokio on edelleen yksi lempikaupungeistani! Erityisesti shoppailu Tokiossa on ihan omaa luokkaansa; sieltä löytyy jatkuvalla syötöllä tavaroita, joiden olemassaoloa ei edes tiennyt. Ja sadan jenin kauppa on todellinen aarreaitta, vaikken yleensä "krääsäkaupoissa" minuuttia pidempään viihdykään! Sieltä olen löytänyt mm. erittäin laadukkaita japanilaisia kokkiveitsiä ihan pilkkahintaan.
Ja ne karaokekopit - ehkä maailman paras keksintö! Niiden valikoimasta löytyvät varmaan kaikki maailman laulut ja all you can drink-konseptin lisäksi kopeissa on myös erilaisia musisoimisvälineitä, joilla voi saada vielä enemmän meteliä aikaiseksi. Näitä on ihan turha varata tunniksi, sillä aika kuluu kuin siivillä! Me olemme parhaimmillaan viettäneet kopissa kuusi tuntia putkeen...
Japanilaiset ovat myös erittäin ystävällisiä ja maan palvelukulttuuri on ihan omaa luokkaansa. Tosin se "kasvojen menettämisen" pelko voi välillä olla todella ärsyttävää. Esimerkiksi suuntaa kysyessä turistille ei kehdata sanoa "en tiedä", vaan hänelle osoitetaan vain joku suunta kasvojen menettämisen pelossa. Lisäksi käytettyjä alushousuja myyvät pikkuhousuautomaatit saattavat herättää vähän hämmennystä...
PETRA (JORDANIA)
Kävimme vuoden alussa Jordanian kuuluisassa kivikaupungissa Petrassa ja olimme myytyjä. Paikka on todella juuri niin kuvauksellisen kaunis, kuin huhut kertovatkin. Pakollinen varuste on OIKEASTI hyvät kengät, sillä meille kertyi muutaman tunnin aikana 16 kävelykilometriä, joista kolme oli rankkaa nousua Monastery-kukkulalle.
Maailman epävakaan tilanteen takia moni turisti ei enää uskalla matkustaa Jordaniaan, joten koko Petra oli (tässä tapauksessa) meidän onneksemme todella tyhjä. Lisäksi paikka suorastaan kuhisee koiranpentuja (lue: allekirjoittaneen täysi sekoaminen).
Ainoa miinus minun näkökulmastani olivat lukemattomat aasi-raukat, jotka joutuivat henkihievereissään kantamaan turisteja pitkin Petraa. Me emme siis käyttäneet aasikyytejä edes kiivetessämme kukkulalle, vaikka poikaystäväni nilkka oli siihen aikaan hiljattain leikattu ja hän joutui kävelemään kainalosauvoilla (we know - todella huono ajankohta vierailla k.o. paikassa).
ZANZIBAR+SAFARI (TANSANIA)
Kävimme Zanzibarilla (Jambiani Beach) viime vuoden lopussa ja paikka oli kuin suoraan Pinterestistä. Upeita rantoja, maisemia sekä uskomattoman ystävällisiä ihmisiä! Paikka oli myös hyvin turvallinen ja siellä uskalsi liikkua myös pilkkopimeässä yöaikaan.
Opimme matkan aikana myös, että paikalliset lapset olivat innostuneempia saadessaan ikioman lyijykynän kuin karamelleja. Me otimmekin Suomesta mukaamme ison kasan kirjoitusvälineitä ja -paperia ja veimme ne paikalliseen kouluun. He olivat todella iloisia yllätysvierailustamme sekä tuliaisistamme ja näyttivät mielellään paikkoja. Jäimmekin poikaystäväni kanssa haaveilemaan, josko meille tulisi lähiaikoina tilaisuus palata saarelle hyväntekeväisyystyöhön...
Zanzibar on siis todellinen löhöilykohde ja kaikki alueen turistiaktiviteetit liittyvät lähinnä rantaan tai mereen. Eli siis voisin kuvitella tämän olevan erityisen ihanteellinen häämatkakohde! Actionia kaipaavat voivat meidän tapaamme suunnata muutaman päivän löhöilyn jälkeen sisämaahan safarille. Kolmen päivän safari sekä teltassa nukkuminen Afrikassa on varmasti ikimuistoinen kokemus vähän kokeneemmallekin matkaajalle!
JERUSALEM (ISRAEL)
Vaikken kovin uskonnollinen ihminen olekaan, Jerusalemin vanha kaupunki oli todella sykähdyttävä kokemus. Tuntui uskomattomalta käydä niissä samoissa paikoissa, joista uskonnon opettaja oli puhunut vuosia aiemmin.
Israelin turvallisuustilanne oli vierailumme aikaan hieman arveluttava, joten saimme liikkua Jeesuksen jalanjäljillä melko rauhassa. Turisteja ei siis ollut juuri nimeksikään. Lukemamme perusteella moniin paikkoihin joutuu yleensä jonottamaan tuntikausia, meidän pisin jonotusaikamme oli Jeesuksen haudalle ja se kesti vaivaiset viisi minuuttia.
Hotellimme henkilökunnan varoituksista huolimatta kävimme myös Itkumuurilla (kuulemma lähes päivittäisiä puukotuksia). Muurin ympäristö oli kuitenkin todella hiljainen ja rauhallinen, eikä meille tullut missään vaiheessa sellainen olo, että olisi pelottanut olla siellä.
 |
| Via Dolorosa. | | | |
|
Jos jokin tietty matka jäi kiinnostamaan, voin mielelläni tehdä siitä erillisen postauksen ja kertoa lisää! :)
