PIENIÄ SISUSTUSASKELIA

Nyt kun olohuone on vihdoinkin saanut uuden ja kauan odotetun mattonsa, oli aika suunnata katse hiukkasen kliinisen oloiseen keittiöömme. Huone suorastaan kiljui mattoa, mutta en ollut oikein varma sopisiko se parhaiten ruokapöydän alle vaiko tiskipöydän eteen. Pitkän mietiskelyn jälkeen päädyin pitkään ja kapeaan mattoon, jolla olisi kiva tepastella ruokaa tehdessä tai tiskikonetta tyhjentäessä.

Löysin lopulta aivan täydellisen yksilön Ellokselta, johon minulla oli vielä -40% alekoodi. Tämä Horredsmattanin matto on ihan erityisen passeli juuri keittiöön, sillä se on muovimattoudestaan huolimatta pehmeä ja mukava paljaiden jalkojen alla. Lisäksi minun ei tarvitse pelätä pieniä - tai suurempiakaan - roiskeita, sillä matto on hyvin helppohoitoinen.

IHANA OMENAPIIRAKKA

Minun teki viime viikolla ihan hulluna mieli omenapiirakkaa, joten ei siinä auttanut kuin alkaa hommiin. Löysin netin syövereistä Satu Koiviston somehitiksi nousseen reseptin, joka todellakin vie kielen mennessään. Tämä ohje jää siis ehdottomasti käyttöön! Tein toki tapani mukaan reseptiin pieniä muutoksia, sillä alkuperäinen ohje oli muun muassa liian "sokerinen" minun makuuni.

POHJA

200 g pehmeää voita

vajaa 2 dl sokeria

2 kananmunaa

1.5 tl leivinjauhetta

1.5 tl kardemummaa

3 dl vehnäjauhoja

1 dl mantelijauhoja

PÄÄLLE 

noin 5 (pientä) kirpeää omenaa

1 rkl sokeria

1 tl kanelia

Vaahdota voi ja sokeri sähkövatkaimella. Lisää yksitellen kananmunat ja sekoita tasaiseksi.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vähitellen taikinan joukkoon. Sekoita nopeasti tasaiseksi seokseksi.

Levitä taikina leivinpaperilla päällystettyyn uunivuokaan tai hyvin pienelle pellille.

Leikkaa omenat ohuiksi siivuiksi ja lado ne tiiviisti taikinan päälle. Sekoita sokeri sekä kaneli ja ripottele seos omenalohkojen päälle.

Paista piirakkaa 200 asteessa noin 30 minuuttia. Nauti vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa!

LOMAUTETUN ELÄMÄÄ

Kello on kohta kaksi iltapäivällä ja olen edelleen yöpuvussa juoden aamukahviani. Minulla ei ole tälle(kään) päivälle mitään velvollisuuksia, joten miksi turhaan pukea päälle. Tätä tämä nyt tulee ilmeisesti olemaan ainakin ensi kevääseen asti, johon tämänhetkisen lomautukseni on arvioitu kestävän. Olen viimeksi ollut töissä maaliskuussa, joten tähän tekemättömyyteen alkaa jo tottua. Kesällä lomautus ei kuitenkaan tuntunut niin pahalta, nyt syksyn tullessa tilanne on luultavasti toinen. Sateiset päivät sekä pimeät illat tulevat varmasti aiheuttamaan jonkin asteista ahdistusta. Myös arkirutiinien puuttuminen on näin pidemmän päälle negatiivinen asia, sillä se on saanut esimerkiksi unirytmini enemmän tai vähemmän sekaisin - kuukauteen kertyy siis useampi valvottu yö, kun uni ei vain meinaa tulla.

En kuitenkaan ole omasta tilanteestani niin huolissani - meidän perheestä sentään toisella jatkuvat työt edelleen normaalisti. Toisin on esimerkiksi monella kollegalla, jotka yksinhuoltajina joutuvat selvitymään kaikesta tästä paskasta yksikseen. En edes pysty kuvittelemaan heidän ahdistuksensa määrää sekä jokapäiväistä taistelua arjesta selviämisestä. En lähde sen kummemmin spekuloimaan miten tämä korona-tilanne olisi pitänyt minun mielestäni hoitaa, mutta ei tämä joukkotyöttömyys, lukuisat konkurssit, lisääntynyt perheväkivalta sekä kohonneet itsemurhatilastotkaan nyt oikein hyvältä vaihtoehdolta vaikuta. 

PÄIVÄRETKI NUUKSIOON

Päätimme eräänä kauniina syyspäivänä lähteä ihan extempore retkeilemään Nuuksion kansallispuistoon. Rehellisesti sanottuna kumpikaan meistä ei ole erityisen erähenkinen, joten olin jo henkisesti valmistautunut useisiin perheriitoihin sekä lentäviin esineisiin. Yllättävää kyllä, selvisimme hirvikärpäsistä, puskapissaamisista sekä litimäristä kengistä huolimatta vain yhdellä pienellä riidanpoikasella - jei!

Valitsimme reitiksi neljän kilometrin mittaisen Klassarinkierroksen, jonka alkupuoli oli ihan erityisen kaunis. Sammalten peittämä maa sekä tiheät puut saivat metsän näyttämään aivan satukirjamaiselta! Oikea vaatetus, mukavan aurinkoinen syyssää sekä repussa odottavat retkieväät tekivät kuin tekivätkin päivästä yllättävän mukavan - voisin siis hyvin lähteä toistekin eräilemään!

Vaikka päivä sujui muuten kaikin puolin mukavasti, Juti-parka koki reitin puolivälissä pienen vastoinkäymisen - hän nimittäin satutti anturansa johonkin, eikä voinut enää kävellä senttiäkään. Jutin mielestä paikalle olisi pitänyt tilata Mediheli, mutta hän joutui tällä kertaa tyytymään itsetekoiseen siteeseen (ettei potilas pääse nuolemaan haavaa) sekä loppumatkan kantokyytiin. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja potilas on henkisistä traumoistaan huolimatta edelleen vahvasti elossa.

TERVETULOA KOTIIN UUSI MATTO!

Siitä asti kun asensimme olohuoneen päätyseinään kirjahyllyt, olen halunnut laittaa itämaisen mattomme vaihtoon. Tumman maton levoton kuviointi yhdistettynä seinän lukuisiin kirjoihin oli vain liikaa, joten matto piti vaihtaa hiukan "rauhallisempaan" versioon. Minulla oli heti idea uudesta matosta, mutta sen löytäminen järkevän hintaisena osoittautui vaikeammaksi kuin olin kuvitellutkaan - kaikki laadukkaat shaggy- tyyliset matot kun tuntuivat maksavan reilut tuhat euroa.

Lopulta, kuukausien metsästämisen jälkeen, löysin kuin löysinkin täydellisen maton ja vielä täydellisen hintaisena! Suomesta en mattoa löytänyt kirveelläkään (oikean kokoisena siis) ja tänne toimittavia nettikauppoja joutui myös metsästämään hyvän aikaa. Lopulta löysin tanskalaisen NordlyHome.dk- sivuston, josta onnistuin tilaamaan maton noin 270 euron hintaan. Sivusto on tosin tanskaksi, mutta kova tahto vie näköjään oikeastikin läpi harmaan kiven ja sain kuin sainkin tilattua maton semihuonolla ruotsin kielen taidollani. Jättekul!

KOLMAS HÄÄPÄIVÄ

Vietimme parisen viikkoa sitten kolmatta hääpäiväämme ja halusimme kerrankin juhlistaa vuosipäiväämme jollain ihan erityisellä tavalla. Olemme molemmat todella huonoja mitä erilaisiin juhlapäiviin tulee, joten meiltä on oikeastaan jäänyt edelliset hääpäivät juhlimatta - hyvä, että olemme ylipäätään muistaneet ne. Tänä vuonna tsemppasimme kuitenkin niiden edellistenkin edestä ja varasimme St. Georgesta hotellihuoneen.

Helsinki- päiväämme kuului tietenkin myös illallinen jossakin ihanassa ravintolassa ja päädyimme pienen mietiskelyn jälkeen paljon kehuttuun Brondaan. Tuo kyseinen ravintola on ollut jo kauan meidän "pitää käydä"- listallamme ja nyt pääsimme viimeinkin testaamaan sen.

Ja Bronda oli kyllä juuri niin hyvä kuin olin kuullutkin. Yllätin itsenikin valitsemalla kasvismenun, joka sisälsi toinen toistaan herkullisempia annoksia. Vaikka olen (valitettavasti) vannoutunut lihansyöjä, en jäänyt kertaakaan kaipaamaan mitään "lihaisampaa" - annoksissa oli niin paljon erilaisia makuja, että en edes tiennyt kasvisruoan voivan olla niin maukasta. Menkää ja kokeilkaa!

Meillä kävi hyvä tuuri myös sään suhteen, sillä tuo lauantai oli oikeastaan se kesän viimeinen lämmin päivä. Kaupungilla tarkeni siis hyvin kesämekossa, joskin cut & pret- merkin pörröinen neuletakki toimi auringon laskettua ihanana lämmikkeenä. Ensi kesää ja mekkokelejä siis odotellessa...

panta - gauhar

aurinkolasit - rayban

mekko - gauhar

neuletakki - cut&pret

laukku - anthropologie

kengät - hermes