RETKI KIINAN MUURILLE

Minulla oli viikko sitten parin päivän työmatka Pekingiin, joten päätin käyttää tilaisuuden hyväksi ja käydä muutaman kollegan kanssa päiväretkellä Kiinan muurilla. Jo oli itse asiassa aikakin, sillä viime käynnistäni Badalingin muuriosuudelle on vierähtänyt jo yli kymmenen vuotta. Edellinen vierailu jäi kaiken lisäksi todella lyhyeksi jääkylmän sään takia, jonka vuoksi tarkenin olla pelipaikoilla ainoastaan puolisen tuntia. Tällä kertaa pakkanen ei onneksi haitannut lainkaan, sillä aurinko lämmitti ihanasti koko retken ajan.

Badalingin sijaan päätimme mennä Mutianyuun, joka oli kuulemamme mukaan huomattavasti rauhallisempi osa muuria. Itse asiassa jopa niin rauhallinen, etten ole ikinäkoskaan nähnyt Kiinassa niin vähän ihmisiä samassa paikassa. Kaiken lisäksi näköalat olivat huomattavasti näyttävämmät kuin Badalingissa, joten suosittelen ehdottomasti vierailemaan muurilla Mutianyun sisäänkäynniltä.

Pääsylippu muurille sekä kyyti hiihtohissillä ylös "vuorelle" maksoivat yhteensä noin 23 euroa. Olisin tosin mielelläni maksanut enemmän muunlaisesta kyydistä ylös, sillä kiinalainen hiihtohissi oli melko eksoottinen kokemus. Ja "eksoottisella" tarkoitan sitä, että pelkäsin kuolemaa koko matkan alhaalta ylös.

Vaikka Mutianyussa oli ehdottomasti paremmat näköalat, oli siellä myös suuremmat pinta-alan vaihtelut. Tämä tarkoittaa luonnollisesti satoja portaita, joita jouduimme talsimaan ylös ja alas. Onkin aivan uskomatonta ajatella, miten muuri on aikanaan saatu rakennettua pelkästään ihmisvoimin. Tuon yli 21 000 kilometrin pituisen kansallisen symbolin rakentamiseen onkin osallistunut miljoonia ihmisiä; sotilaita, rikollisia sekä ihan tavallistakin kansaa. Osa paikalle lähetetyistä miehistä kuoli jo matkalla muurille ja osa menehtyi rakennustöissä uupumukseen sekä aliravitsemukseen. Kaiken kaikkiaan ei siis olekaan mikään ihme, että muuri on valittu maailman seitsemän ihmeen joukkoon - sillä sitä se todella on.

Seikkailtuamme muurilla parisen tuntia, oli aika suunnata takaisin alas. Koska hiihtohissireissu ei enää  innostanut, päätimme käyttää toisen vaihtoehdon ja kokeilla kelkkailua. Se paljastuikin lopulta huomattavasti mukavammaksi vaihtoehdoksi, sillä kiinalaiset rakennelmat yläilmoissa sekä korkeanpaikankammo eivät ole maailman paras yhdistelmä. Kelkkailu olikin loppupeleissä todella hauska tapa päästä alas "vuorelta", joten suosittelen ehdottomasti testaamaan! 

Vaikka Mutianyu toimi meille aivan täydellisesti, liikuntarajoitteisille sekä pienten lasten kanssa matkaaville suosittelen ennemmin Badalingia.  Tuo osa muuria oli huomattavasti tasaisempi, (muistaakseni) lähes portaaton eikä sinne päästäkseen tarvinnut käyttää hiihtohissiä. Kumpikin kohde on joka tapauksessa reilun tunnin ajomatkan päässä Pekingistä ja ehdottomasti vierailun arvoinen!

VIIKON PROS & CONS

+ Olen ollut flunssani kanssa vielä hiukan toipilaana, joten olen suosiolla pysytellyt pääosin vain kotosalla. Kaupassa minun on kuitenkin ollut pakko käydä ja päädyin eräällä kauppareissulla ostamaan itselleni pari uutta kirjaa. Minusta on viime vuosien aikana tullut aktiivinen Suomalaisessa Kirjakaupassa kävijä ja löysin tälläkin kertaa pari mielenkiintoista kirjaa, jotka toimivat söpöytensä johdosta loistavasti myös sisustusesineinä.

+ Sairastaessa minulla on ollut hyvin aikaa katsella erilaisia sarjoja ja olenkin nyt löytänyt itselleni uuden "nukkumaanmenosarjan". Viaplayn kantrimusiikkimaailmaan sijoittuva "Nashville" on ollut yllättävän koukuttava ja bonarina jaksojen yhteydessä saa kuulla paljon hyvää musiikkia.

- Juti- raukan elämä on viime aikoina ollut varmasti todella tylsää, sillä tämä puolikuollut äiti on vain maannut suurimman osan aikaa sohvalla. Olenkin nyt yrittänyt kehittää toiselle edes mahdollisimman aktivoivia leikkejä, että Jutsku saisi edes niiden myötä vähän sisältöä sekä jännitystä elämään.

- En edelleenkään ymmärrä, miksi Harrya ja Meghania kohdellaan mediassa niin kaltoin. Harryn oma äiti menehtyi joutuessaan olemaan hirvittävän ajojahdin kohteena, joten on mielestäni täysin ymmärrettävää, että pariskunta haluaa muuttaa kauaksi pois parrasvaloista. Tästä kärpäsestä on nyt todellakin väännetty härkänen.

ILMAILUFANIEN SAN DIEGO

Koska olin San Diegossa lentäjien seurassa, osasin jo odottaa meidän seuraavaa vierailukohdettamme. Vaikka USS Midway ei ehkä ollutkaan minun silmissäni se kaikista mielenkiintoisin nähtävyys, olivat pojat kyllä innoissaan minunkin puolestani. Koko lentotukialuksen kiinnostavin paikka taisikin olla sen matkamuistomyymälä, josta löysin miehelleni todella ruman Top Gun- teemaisen joulupaidan. Eli sittenkin hyvä käynti!

Ja koska oltiin San Diegossa, tuossa Top Gun- elokuvan luvatussa kaupungissa, oli meidän luonnollisesti poikettava myös Kansas City Barbeque- ravintolassa, jossa elokuvaa on aikoinaan kuvattu. Sanottakoon kuitenkin jo heti alkuun, että tässä ravintolassa ei kannata syödä. Kansas City BBQ:n suosio ei nimittäin todellakaan perustu hyvään ruokaan, vaan pelkästään tuohon kyseiseen elokuvaan. Corona oli ravintolassa kuitenkin erinomaista, joten sille iso suositus!

SAN DIEGO

Minulla oli joulun jälkeen taas kolmen päivän mittainen työmatka Los Angelesiin, joten nappasin tällä kertaa myös mieheni mukaan reissuun. Koska olimme juuri toukokuussa Losissa osana häämatkaamme, päätimme tällä kertaa jättää Los Angelesin kokonaan välistä ja lähteä moikkaamaan San Diegoon muuttanutta ystäväpariskuntaa sekä heidän supersuloisia lapsiaan. Samalla pääsimme tietysti tutustumaan myös San Diegoon, joka oli meille molemmille uusi tuttavuus.

Vaikka meillä oli paikan päällä ainoastaan vajaat parisen päivää aikaa tutkimusmatkailuun, olimme yllättävän tehokkaita ja ehdimme nähdä paljon. Meillä oli luonnollisesti käytössämme vuokra-auto, joten pääsimme nopeasti paikasta toiseen. Päätimme aloittaa nähtävyyskierroksen Balboa Parkista, joka on kesäisin varmasti aivan mieletön piknikpaikka!

Puistoilun jälkeen teimme pienen ajelukierroksen kaupungilla. Vaikka San Diego vaikutti muuten kivalta kaupungilta, yksi miinus minun on kuitenkin pakko antaa jo tähän alkuun - kaupungin ostostarjonta oli aivan poikkeuksellisen huono. Kivoja kauppoja (saati sitten ruokakauoppoja) ei siis ollut juuri nimeksikään. En tiedä johtuuko liikkeiden puuttuminen lähialueilla sijaitsevista outlet- ostoskeskuksista, mutta tuo selkeä puute pisti välittömästi silmään.

Pienen googlailun avulla löysimme kuitenkin erään helmen, joka oli pakko käydä katsastamassa. Pigmentiä kehuttiin joka paikassa aivan maasta taivaaseen ja se oli kyllä kieltämättä melkoisen houkutteleva liike. Kauppa myi kaikkea mahdollista joulukoristeista koruihin, sisustustuotteisiin, kenkiin sekä kasveihin, joten kaikille löytyy varmasti jotakin ihanaa. Tälle iso suositus!

Illemmalla nälän (sekä janon) yllättäessä menimme koko porukalla ystäväpariskuntamme "kantikseen", jossa on happy hour- aikaan todella hyviä tarjouksia. Craft & Commerce on paikallisten keskuudessa hyvin suosittu ravintola, mutta onneksemme saimme heti pöydän. Erityisen houkuttelevan C&C:stä tekee sen "häppäriajan" snackit, jotka maksavat ainoastaan $2 kappale. Tapas- kokoisista annoksista löytyi muun muasta minihampurilaisia sekä aasialaisittain maustettua appelsiinikanaa riisillä. Tuosta jälkimmäisestä tulikin kertaheitolla suosikkini, sillä kana oli todella hyvää!

C&C:n happy hour.

Ja jos muuten satutte olemaan San Diegossa lauantaina, Little Italyn Farmer´s Market on melkeinpä pakollinen vierailukohde! Paikalliset kauppiaat myivät muun muassa ihania koruja, omatekoista kombuchaa, tuoreita mehuja sekä erilaisia leivonnaisia. Tuollaisilla markkinoilla itsehillintäni on aina ihan nollassa, sillä minun on vain pakko päästä maistamaan kaikkea mikä näyttää herkulliselta. Juuri syöty aamupala ei paljon menoa haitannut, vaan sama meno jatkui tälläkin kertaa. Tänne siis ehdottomasti tyhjällä vatsalla!

MIELUINEN JOULULAHJA

Vuosi 2020 ei alkanut aivan suunnitelmien mukaan, sillä olen nyt ollut jo parisen viikkoa hirveässä flunssassa. Kun lopulta jaksoin raahautua lääkäriin, minulla diagnosoitiin korva- sekä poskiontelotulehdus, joten tämä viikko on koostunut lähinnä lääkkeiden napsimisesta sekä sarjamaratoneista. Myös blogin suhteen on ollut hiukan hiljaisempaa, sillä päässä on lyönyt pelkkää tyhjää. Koska tuo tyhjyys ei ole edelleenkään täyttynyt, kerron teille nyt "ensihätään" vaikka minun erittäin mieluisasta joululahjastani.

Minun kosmetiikkapussukkani on vedellyt viimeisiään, joten olen jo pidemmän aikaa haaveillut Louis Vuittonin kosmetiikkalaukusta. Se olikin itse asiassa minun ainoa joululahjatoiveeni (tai no pörrösukkien lisäksi tietty), joten mieheni päätti mennä suosiolla sieltä missä aita oli matalin. Vaikka pussukalla oli kieltämättä jonkin verran hintaa, on se kuitenkin klassikko sekä kestää käytössä vuosia. Lisäksi olen työni puolesta lähes koko ajan reissussa, joten kosmetiikkalaukulle tulee varmasti käyttöä!

YKSI YÖ LAS VEGASISSA

Grand Canyonilta ajelimme suoraan Las Vegasiin. Matka kesti muistaakseni viitisen tuntia, muttei tuntunut kovinkaan pahalta verrattuna edellisen päivän kymmenen tunnin ajoon. Yövyimme Stripin läheisyydessä sijaitsevassa Desert Rose Resortissa, joten kävellen pääsi lähestulkoon joka paikkaan.

Teimme luonnollisesti kaikki ne "pakolliset" Vegas- aktiviteetit, eli ihastelimme Bellagion tanssivaa suihkulähdettä, pyörimme hetken casinolla, shoppailimme Stripillä sekä lounastimme Linq Promedanilla. Jos aikaa olisi ollut hieman enemmän, olisin näin entisenä Vegasin kävijänä suositellut reissulaisille vielä mieletöntä buffet- illallista Caesar's Palacessa, Vegasin uskomattomia esityksiä (esimerkkinä Cirque Du Soleil, David Copperfield tai Christina Aguilera) sekä shoppailua Premium Outletissa.

Rehellisesti sanottuna Las Vegas ei kuitenkaan ole minun kohteeni, sillä kaupungin korvia huumaava meteli sekä vilkkuvat strobovalot saavat lähinnä aikaan vain migreenin tai epileptisen kohtauksen. Kaupungissa pitäisi siis olla joko jumalattoman rikas (koska uhkapelit) tai sitten jumalattoman kännissä (koska, noh Vegas). Minä en valitettavasti ollut kumpaakaan, joten pieni kaupunkikierros riitti vallan mainiosti Vegas- viihdykkeeksi. Minun täytyykin siis todeta olevani jo vanha sekä tylsä, sillä hotellin sänky houkutti minua huomattavasti enemmän kuin Las Vegasin yöelämä.

Vaikka yöelämä jäikin minulta väliin, A Little White Chapel ei todellakaan jäänyt. Tuossa legendaarisessa valkoisessa kappelissa on vihitty muun muassa Bruce Willis & Demi Moore, Rita Hayworth, Britney Spears, Slash sekä Michael Jordan, joten se kuuluu ehdottomasti niihin "pakollisiin" Vegas- nähtävyyksiin. Kappelin yhteydessä on myös maailman ensimmäinen Drive Thru Window, joten naimisiin mennäkseen ei välttämättä tarvitse edes nousta autosta. Ihanan romantillista!