sunnuntai 20. toukokuuta 2018

VIIKON PROS & CONS

+ Viikonloppu meni pitkästä aikaa melko kosteissa merkeissä, sillä juhlimme eilen erään hyvän ystäväni polttareita. Tuleva morsian saatiin yllätettyä aivan täysin, joten päivä oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut! Tästä lisää vielä hiukan myöhemmin...

+ Uusi koti alkaa olla nyt siinä vaiheessa, ettei aivan kaikki vapaa-aika mene enää tavaroita purkaessa sekä uusien huonekalujen kokoamisessa. Yksi huone on tosin edelleen täynnä pahvilaatikoita sun muuta rojua, mutten todellakaan aio koskea niihin nyt hetkeen. Välillä on pakko saada vain olla ja möllöttää.

+ Viime päivien aurinkoinen sää on ollut aivan mahtava! Vaikka rakastankin isoja villapaitoja aivan henkeen ja vereen, tekee välillä ihan hyvää ottaa niihin hieman etäisyyttä ja vaihtaa vaatetus kesämekkoihin sekä espadrilloihin.



- Vaikka polttarit olivatkin hauskat, tämä niiden jälkitila ei ole. Olen rehellisesti sanottuna vain maannut sängyssä koko päivän ja miettinyt pitäisikö mennä oksentamaan. (Minä vihaan oksentamista, joten en suostu siihen kuin aivan pakosta.) 

- Minulta lohkesi alkuviikosta töissä hammas ja jouduin siis aivan pakosta menemään hammaslääkäriin. Koska pelkään edelleen hammaslääkärikäyntejä aivan hysteerisesti, voitte vain kuvitella kuinka "hyvin" tuo operaatio sujui...

- Meghan Marklen hääpuku oli hienoinen pettymys, sillä mekko oli minusta melkeinpä jopa tylsä. Meghanilla on aina ollut aivan mahtava tyyli, joten odotin hääpuvulta paljon enemmän. Pääasia oli tietysti kuitenkin se, että Harry ja Meghan saivat toisensa ja elävät nyt elämänsä onnellisina loppuun saakka!

perjantai 18. toukokuuta 2018

HÄÄKUTSUISTA

Tulevat häävalmistelut ovat edenneet siihen vaiheeseen, että saimme vihdoinkin lähetettyä hääkutsut. Minulla ei kyllä ole hajuakaan missä vaiheessa kutsut kannattaisi oikeasti lähettää, mutta meidän kutsumme postitettiin noin viisi kuukautta ennen itse juhlapäivää. Asiaan vaikutti tietysti myös sekin, että hääjuhla vietetään ulkomailla.

Pienen tutkailun sekä ystäväpariskunnan suosituksen jälkeen päätimme tilata kutsut Shine Wedding Invitations- sivustolta. Nuo olivat rehellisesti sanottuna kalleimmat paperilappuset, jotka olen ikinä ostanut, mutta pahimmassa muuttohässäkässä päätimme mennä sieltä missä aita on matalin. Kutsujen yksinkertaisen kaunis tyyli miellytti meidän molempien silmää ja oli juuri sitä mitä halusimmekin. Lisäksi kutsut suunnitellaan puolestasi omien toiveidesi mukaisesti, joten tämän helpommalla ei enää voi päästä. Emme tosin ehkä olleet aivan samalla aaltopituudella oman suunnittelijamme kanssa, mutta pienen kädenväännön jälkeen olimme kuitenkin erittäin tyytyväisiä lopputulokseen!



Ja kun nyt kerran pääsin vauhtiin, päätin tilata meille vielä ihan ikiomat postimerkitkin. Postin nettisivuilla saa siis muokattua omasta kuvasta haluamansa näköisen postimerkin ja sen tekeminen on todella helppoa. "Mittatilausmerkit" maksavat luonnollisesti hiukan enemmän kuin tavalliset, mutta olivat kyllä ehdottomasti sen arvoiset. Tämä kannattaakin siis pitää mielessä esimerkiksi joulukortteja varten!



keskiviikko 16. toukokuuta 2018

XIANISTA VOL. 2

Jatketaanpa vielä hiukan taannoisella Xianilla. Terrakottasotilaiden lisäksi kaupunki on tunnettu myös monista muistakin jutuista ja neljän päivän aikana meillä oli hyvin aikaa kiertää nähtävyyksiä. Xian ei välillä edes tuntunut Kiinalta, sillä kaupunki oli ihanan vehreä sekä täynnä kukkia. Muistutus kohteesta tuli kuitenkin hyvin nopeasti esimerkiksi paikallisessa ravintolassa; englanninkielisistä menuista ei ollut tietoakaan, eivätkä tarjoilijat ymmärtäneet edes sanaa "coca cola".

Yksi nähtävyys, joka kannattaa kuitenkin ehdottomasti käydä katsomassa, on Muslim Quarter. Katu on pullollaan pikkuliikkeitä sekä ruokakojuja - niin ja tietysti myös miljoonia kiinalaisia. Varaudu siis tungokseen, sillä paikka vaikutti todella suositulta paikallisten kesken. Ja vaikka kiinalainen katukeittiö ei noin yleisesti ottaen olekaan minun juttuni, ostimme ruokakadulta muun muassa ihanaa granaattiomenamehua, hedelmiä sekä paikallista jätskiä.








Toinen melkeinpä pakollinen juttu on käydä pyöräilemässä kaupunkin muurilla. Me vuokrasimme kollegan kanssa hetken mielijohteesta tandemin, joka paljastuikin lopulta todella hauskaksi ideaksi (etenkin, kun olin itse takana). Paahtava aurinko oli kuitenkin niin kuuma, ettei koko muurin kiertäminen oikein houkutellut. Sen 17 kilometrin sijaan meille kertyikin siis vain noin parisen kilometriä ajomatkaa, joka oli kieltämättä melkoisen säälittävä suoritus.

Pyöräilyn jälkeen yritimme saada taksia takaisin hotellille, mutta se ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista - taksin saaminen Kiinassa on useinmiten aivan täysi mahdottomuus. Päätimme siis kokeilla paikallisbussia, mutta sen sytyttyä muutaman pysäkin jälkeen tuleen (!), päätimme palata takaisin suunnitelma A:han. Kun emme lukuisista kiljumisista sekä huitomisista huolimatta onnistuneet pysäyttämään taksia, päätimme kokeilla villiä korttia. Me siis vain hyppäsimme puoliväkisin jonkun auton kyytiin ja toivoimme, että kuljettaja heittäisi meidät pientä korvausta vastaan takaisin hotellille. Vaikka idea oli kaikin puolin erittäin huono, meillä kävi todella hyvä tuuri. Satuimme nimittäin hyppäämään paikallisen uberin kyytiin ja sen tilanneet paikalliset nuoret olivat vielä menossa samaan suuntaan kanssamme. Matka sujuikin lopulta oikein mukavasti, kun nuoret saivat harjoitella kanssamme englantia ja me näytimme heille talvikuvia Suomesta. Loppu hyvin, kaikki hyvin! (Älä kokeile tätä kotona.)







sunnuntai 13. toukokuuta 2018

VIIKON PROS & CONS

+ Saimme vihdoinkin hääkutsut lähetettyä ja ensimmäiset vastauksetkin ovat jo tulleet! Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee paikalle, vaikka häiden sijainti Italiassa onkin varmasti hiukan haastava.

+ Koko viikon on ollut aivan mielettömän ihana sää! Harmi vain, että uusi koti on pitänyt meidät melko kiireisenä ja pääosin sisätiloissa, joten Helsingin houkuttelevat terassit joutuvat vielä hiukan odottamaan...

+ Haimme äitienpäivän kunniaksi Mama Linnan meille syömään sekä leikkimään nukketeatteria Jutin kanssa (molempien lempileikki). Mama Linnaa hemmoteltiin ruoan lisäksi myös lahjoilla sekä New York cheesecakella (joka ei kylläkään onnistunut kovin hyvin). Itse sain äitienpäivälahjaksi oikean käden aamupesun.


+ Kävin tällä viikolla ensimmäistä kertaa Chicagossa ja rakastuin kaupunkiin aivan totaalisesti! Haluan todella harvoin palata samaan paikkaan enää uudestaan, mutta Chicagoon on ehdottomasti pakko päästä joskus myös lomailemaan! 

+ Löysin Chicagosta aivan mielettömän pehmeitä Ralph Laurenin kylpypyyhkeitä, jotka maksoivat uskomattomat yhdeksän dollaria kappale! Vaikka matkalaukkuni kirkui apua jo ennen pyyhkeitäkin, oli minun vain pakko ostaa ne. Nuo samaiset pyyhkeet maksavat Stockmannilla muuten 55€ kappale, joten tunkeminen todella kannatti.

- Kesä tuli niin yllättäen, etten ehtinyt vielä edes käyttää Ted Bakerin lempitrenssiäni! Mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin eiköhän juhannuksena taas lähennellä nollaa.
 
- Uuden kodin laittaminen on vienyt kirjaimellisesti kaiken vapaa-ajan ja siksi blogikin on päivittynyt viime aikoina normaalia harvemmin. Nyt alkaa kuitenkin jo näkyä valoa tunnelin päässä ja asunto alkaa näyttää enemmän kodilta kuin varastolta.

- Saara Aallon sijoitus Euroviisuissa oli todella iso pettymys, sillä hän olisi ehdottomasti kuulunut ainakin kymmenen parhaan joukkoon! Juuri tästä syystä en oikeastaan ikinä edes seuraa kyseistä kilpailua, sillä ne perinteiset viisurenkutukset - kuten esimerkiksi tämän vuoden voittajakappale - eivät ole minun juttuni.

tiistai 8. toukokuuta 2018

UUDESTA KODISTA

Täällä sitä nyt ollaan, upouudessa kodissa! Sain napsaistua teille jo muutaman valokuvan, vaikka rehellisyyden nimissä iso osa asunnosta on edelleen aivan pommin jäljiltä. Koti tuntuu vielä myös hieman liian kliiniseltä. Vaikka haluammekin peruselementtien olevan vaaleita, huutaa asunto hiukan "lämpöä" sekä kotoisuutta muun muassa matoista, tammisista yksityiskohdista sekä muista sisustuksellisista jutuista. Olemme kuitenkin aivan täysin rakastuneita asunnon valoisuuteen sekä avaruuteen! Ja ennen kaikkea - kuinka ihanaa onkaan jälleen asua monen vuoden syrjähypyn jälkeen pääkaupunkiseudulla!









Vaikka uusi kotimme onkin jo ihan asuttavassa kunnossa, valmis se ei vielä ole. Noin miljoonan pikkuaskareen lisäksi meiltä puuttuu muun muassa suihkuseinät ja saunan lasiseinä on mystisesti väärää väriä (pyysimme kirkasta lasia - saimme tumman harmaata). Terassi on myös vielä aivan täysin vaiheessa ja takapihamme näyttää lähinnä kaatopaikalta. Olohuoneen korkea seinäpinta odottaa myös edelleen, että löytäisimme siihen oikeanlaista verhoilutiiltä (joka sekin taitaa olla ihan ikuisuusprojekti). Nyt pitäisi siis vain yrittää olla todella kärsivällinen, mikä on minulle ehkä maailmankaikkeuden vaikein asia.



sunnuntai 6. toukokuuta 2018

VIIKON PROS & CONS

+ Tämän viikon - ja oikeastaan koko vuoden - ehdottomasti isoin plussa menee meidän uudelle kodillemme! Mitkään sanat eivät riitä kertomaan kuinka täpinöissä olemme nyt olleet saadessamme vihdoinkin tämän ikuisuusprojektilta tuntuneen prosessin päätökseen!

+ Olemme grillailleet innoissamme koko kuluneen viikon, sillä tämä viime vuosi kerrostaloasunnossa on valitettavasti rajoittanut tuota "harrastusta". Mieheni bravuuri on paistaa meille kunnon pihvit, mutta minun mielestäni mikään ei voita melkein mustaksi grillattua Camping- makkaraa! (Se on muuten aivan mielettömän hyvää myös kylmänä!)

+ Viime päivät ovat olleet ihanan valoisia ja vaikka muuttoväsymys onkin tällä hetkellä todella kova, antaa lämmin kevätaurinko ihanasti lisäenegiaa!



- Voi apua miten paljon uusi koti syö rahaa! Melkein kaikki kalusteet menevät uusiksi, eikä tuleva terassikaan ole valitettavasti ilmainen. Miehelläni on edelleen myös työasunto Kuopiossa, joten pisteenä i:n päälle kaikkea pitää olla tuplasti.

- Maailman kärsimättömin ihminen (siis minä) sekä semivalmis talo ovat todella huono yhdistelmä. Vaikka kotimme onkin siis jo täysin asuttavassa kunnossa, on täällä noin miljardi pikkuasiaa, jotka pitäisi vielä laittaa kuntoon. Meinaan siis tulla aivan hulluksi kaikkien noiden loputtomien pikkuaskareiden kanssa!

- Muuton sekä viimeaikaisten aikaerolentojen kombo on aihettanut minulle ehkä kaikkien aikojen kamalimmat univaikeudet ja olen ollut viime päivät aivan järkyttävän väsynyt. Kaiken lisäksi olemme tehneet yötä myöten hommia saadaksemme kotimme mahdollisimman nopeasti kotoisaksi, joka ei varsinaisesti ainakaan paranna tätä minun koomatilaani. Tällä hetkellä minun tekisi mieli vain nukkua ainakin viikko putkeen!

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

XIANISTA

Blogi on saanut hiukan kärsiä viimeaikaisista muuttokiireistä, joten pahoittelut siitä! Minun tarkoituksenani oli tehdä muutama postaus valmiiksi neljä päivää kestäneellä Kiinan reissullani, mutta olin ehkä hieman liian optimistinen wifin toimivuuden suhteen... Eli eihän siitä sitten mitään tullut. Muuttokuvia on kuitenkin tulossa heti kun saamme edes jonkinnäköisen järjestyksen tähän kaaokseen, joten aloitetaan ensin Xianista.

Tällä kertaa kyseessä oli siis poikkeuksellisen pitkä työmatka, sillä vietimme kohteessa neljä päivää. Xian oli minulle aivan uusi tuttavuus, joten tekemistä riitti hyvin koko tuoksi ajaksi. Ensimmäisenä suuntasimme tietysti melkein koko miehistön voimin katsomaan terrakottasotilaita, sillä se on Xianissa vieraileville aivan ehdoton must. Automatka pelipaikalle kestää noin tunnin verran ja paikan päältä on mahdollisuus saada opastettu kierros, joka kestää noin parisen tuntia. Retki vaatii myös hiukan hermoja, sillä meidän lisäksemme sotilaita oli tullut ihastelemaan noin kaksi miljoonaa tungeksivaa kiinalaista.





Yleensä elän Kiinan matkoillani pelkällä Pizza Hutin pizzalla, mutta neljä päivää samalla annoksella tuntui hieman liioittelulta. Niinpä minun oli pakko ottaa itseäni niskasta kiinni ja antaa kiinalaiselle ruoalle mahdollisuus. Koska kana on Kiinassa hiukan epämiellyttävää, päätin pysytellä täysin vege-linjalla. Kasvikset maustetaan useasti runsaalla valkosipulilla, joka tuo niihin todella hyvän maun. Tosin ikinä ei voi ihan varmasti tietää mitä tilaa, sillä yhdessäkään vierailemassamme ruokapaikassa ei ollut englanninkielistä ruokalistaa. Paikallisten kielitaidosta kertoo myös se, ettei moni tarjoilija ymmärtänyt edes sanaa "coca cola". Reissulla pääsikin taas ihan kunnolla verestämään pantomiimin taitoja, jotka alkavat olla jo aika timanttiset.