RETKI KIINAN MUURILLE

Minulla oli viikko sitten parin päivän työmatka Pekingiin, joten päätin käyttää tilaisuuden hyväksi ja käydä muutaman kollegan kanssa päiväretkellä Kiinan muurilla. Jo oli itse asiassa aikakin, sillä viime käynnistäni Badalingin muuriosuudelle on vierähtänyt jo yli kymmenen vuotta. Edellinen vierailu jäi kaiken lisäksi todella lyhyeksi jääkylmän sään takia, jonka vuoksi tarkenin olla pelipaikoilla ainoastaan puolisen tuntia. Tällä kertaa pakkanen ei onneksi haitannut lainkaan, sillä aurinko lämmitti ihanasti koko retken ajan.

Badalingin sijaan päätimme mennä Mutianyuun, joka oli kuulemamme mukaan huomattavasti rauhallisempi osa muuria. Itse asiassa jopa niin rauhallinen, etten ole ikinäkoskaan nähnyt Kiinassa niin vähän ihmisiä samassa paikassa. Kaiken lisäksi näköalat olivat huomattavasti näyttävämmät kuin Badalingissa, joten suosittelen ehdottomasti vierailemaan muurilla Mutianyun sisäänkäynniltä.

Pääsylippu muurille sekä kyyti hiihtohissillä ylös "vuorelle" maksoivat yhteensä noin 23 euroa. Olisin tosin mielelläni maksanut enemmän muunlaisesta kyydistä ylös, sillä kiinalainen hiihtohissi oli melko eksoottinen kokemus. Ja "eksoottisella" tarkoitan sitä, että pelkäsin kuolemaa koko matkan alhaalta ylös.

Vaikka Mutianyussa oli ehdottomasti paremmat näköalat, oli siellä myös suuremmat pinta-alan vaihtelut. Tämä tarkoittaa luonnollisesti satoja portaita, joita jouduimme talsimaan ylös ja alas. Onkin aivan uskomatonta ajatella, miten muuri on aikanaan saatu rakennettua pelkästään ihmisvoimin. Tuon yli 21 000 kilometrin pituisen kansallisen symbolin rakentamiseen onkin osallistunut miljoonia ihmisiä; sotilaita, rikollisia sekä ihan tavallistakin kansaa. Osa paikalle lähetetyistä miehistä kuoli jo matkalla muurille ja osa menehtyi rakennustöissä uupumukseen sekä aliravitsemukseen. Kaiken kaikkiaan ei siis olekaan mikään ihme, että muuri on valittu maailman seitsemän ihmeen joukkoon - sillä sitä se todella on.

Seikkailtuamme muurilla parisen tuntia, oli aika suunnata takaisin alas. Koska hiihtohissireissu ei enää  innostanut, päätimme käyttää toisen vaihtoehdon ja kokeilla kelkkailua. Se paljastuikin lopulta huomattavasti mukavammaksi vaihtoehdoksi, sillä kiinalaiset rakennelmat yläilmoissa sekä korkeanpaikankammo eivät ole maailman paras yhdistelmä. Kelkkailu olikin loppupeleissä todella hauska tapa päästä alas "vuorelta", joten suosittelen ehdottomasti testaamaan! 

Vaikka Mutianyu toimi meille aivan täydellisesti, liikuntarajoitteisille sekä pienten lasten kanssa matkaaville suosittelen ennemmin Badalingia.  Tuo osa muuria oli huomattavasti tasaisempi, (muistaakseni) lähes portaaton eikä sinne päästäkseen tarvinnut käyttää hiihtohissiä. Kumpikin kohde on joka tapauksessa reilun tunnin ajomatkan päässä Pekingistä ja ehdottomasti vierailun arvoinen!

KANTON - SE SÖPÖMPI KIINAN KOHDE

Niin kuin olen täällä ennenkin maininnut, Kiina ei valitettavasti kuulu lempparikohteisiini. Pääsin kuitenkin parisen viikkoa sitten käymään ensimmäistä kertaa Kantonissa (tunnetaan myös nimellä Guangzhou), joka paljastui yllättävän söpöksi kohteeksi. Toki Kantonissa näkyi myös se "perinteinen Kiina", mutta erityisesti Shamian Island oli kuin pieni eurooppalainen kaupunki keskellä Kantonia. Tuo alue onkin siis ehdottomasti vierailemisen arvoinen jos satut joskus lomailemaan Guangzhoussa!

 

Shamian Islandin lähistöllä sijaitsee myös paikallinen kalatori, joka on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Itse tosin päädyin torille aivan vahingossa, sillä eksyin totaalisesti etsiessäni paikallista ostaria. Tuo pieni ylimääräinen seikkailu ei kuitenkaan haitannut laisinkaan, sillä torille eksyminen oli ehdottomasti elämys. Kokemuksen kruunasi vielä lukuisat paikalliset miehet, jotka olivat paljastaneet vatsansa kuuman sään vuoksi - talking about eye candy!

Pienen kävelykierroksen jälkeen olikin aika käydä syömässä (kasvisruokaa, koska Kiina) sekä tietysti hieronnassa. Kauneushoidot ovat Kiinassa huomattavasti edullisempia kuin Suomessa, joten pyrin käyttämään nuo tilaisuudet hyödyksi aina käydessäni Aasiassa. Tuolla kertaa olin niin järkyttävän jumissa, että otin kokovartalohieronnan lisäksi vielä jalkahieronnankin. Sen jälkeen olikin ihana pujahtaa hotellin puhtaisiin lakanoihin ja katsoa pari jaksoa Frendejä ennen totaalista tajunnan menetystä. Ei siis ollenkaan huono Kiinan reissu.

VIIME VIIKON PROS & CONS

+ Viime viikko meni siitä hiukan odottamattomissa merkeissä, että jäimme konerikon takia muutamaksi päiväksi jumiin Xianiin. Koska kaupungin nähtävyydet oli koluttu jo aiemmilla kerroilla, päätin keskittyä tällä kertaa rentoutumiseen hierontojen sekä kauneushoitojen merkeissä. Kiinassa on todella edullista käydä hieronnoissa, joten taisinkin tuon kahdeksan päivän aikana käydä peräti neljä kertaa "murjottavana".  Hoidin samalla myös kynteni lomakuntoon ja huolella tehdyt geelilaukkaukset ovat kestäneet täydellisinä aina tähän päivään asti.

+ Kävin tapani mukaan noin miljoona kertaa Pizza Hutissa syömässä, sillä paikallinen ruoka ei oikein uppoa. Yritän Kiinassa ollessani hiukan vältellä lihan syöntiä, sillä esimerkiksi kana kaikkine nahkoineen sekä kynsineen tuntuu todella vastenmieliseltä ajatukselta. Paikalliset kasvisruoat ovat kuitenkin yllättävän hyviä ja löysinkin uuden kiinalaisen lemppariruokani vihreistä pavuista, jotka oli maustettu muun muassa runsaalla valkosipulilla sekä chilillä (englanniksi dry- fried string beans), nam!

+ En ole ikinä pitänyt Kiinaa sen kummempana ostoskohteena (en halua feikkituotteita), mutta löysimme Xianista yllättävän hyvän ostoskeskuksen. Erityisesti Saga Shopping Mall´n alimmasta kerroksesta löytyi todella söpöjä pieniä putiikkeja, joissa oli aivan ihania vaatteita eli käykää ehdottomasti katsastamassa jos satutte huudeille!

- Koska melko harva kiinalainen puhuu englantia, on asioiden hoitaminen välillä todella hankalaa. Tai itse asiassa tuo "välillä" on understatement of the year, sillä joka ikinen asia tuntui olevan melkoisen haastavaa - oli kyse sitten vessan löytämisestä tai ruoan tilaamisesta. Kiinassa pärjää siis aivan yhtä hyvin suomella kuin englannillakin, sillä ainoa yhteinen kieli taitaa olla kehonkieli. (Tosin silläkään ei tullut aina täysin ymmärretyksi...) 

- Kiina ei varsinaisesti ole lempikohteeni, joten nuo kahdeksan päivää tuntuivat tooooodella pitkiltä - etenkin, kun häämatkalle lähtö odotti heti kotiinpääsyn jälkeen. Pari päivää myöhästynyt saapumiseni Suomeen aiheuttikin hieman logistisia ongelmia, sillä missasimme meidän alkuperäisen lentomme San Diegoon. Lennolta jääminen aiheuttikin siis hieman haasteita häämatkan alkuun, mutta onneksi aikataulussamme on varaa myös pienille yllätyksille.

XIANISTA VOL. 2

Jatketaanpa vielä hiukan taannoisella Xianilla. Terrakottasotilaiden lisäksi kaupunki on tunnettu myös monista muistakin jutuista ja neljän päivän aikana meillä oli hyvin aikaa kiertää nähtävyyksiä. Xian ei välillä edes tuntunut Kiinalta, sillä kaupunki oli ihanan vehreä sekä täynnä kukkia. Muistutus kohteesta tuli kuitenkin hyvin nopeasti esimerkiksi paikallisessa ravintolassa; englanninkielisistä menuista ei ollut tietoakaan, eivätkä tarjoilijat ymmärtäneet edes sanaa "coca cola".

Yksi nähtävyys, joka kannattaa kuitenkin ehdottomasti käydä katsomassa, on Muslim Quarter. Katu on pullollaan pikkuliikkeitä sekä ruokakojuja - niin ja tietysti myös miljoonia kiinalaisia. Varaudu siis tungokseen, sillä paikka vaikutti todella suositulta paikallisten kesken. Ja vaikka kiinalainen katukeittiö ei noin yleisesti ottaen olekaan minun juttuni, ostimme ruokakadulta muun muassa ihanaa granaattiomenamehua, hedelmiä sekä paikallista jätskiä.

Toinen melkeinpä pakollinen juttu on käydä pyöräilemässä kaupunkin muurilla. Me vuokrasimme kollegan kanssa hetken mielijohteesta tandemin, joka paljastuikin lopulta todella hauskaksi ideaksi (etenkin, kun olin itse takana). Paahtava aurinko oli kuitenkin niin kuuma, ettei koko muurin kiertäminen oikein houkutellut. Sen 17 kilometrin sijaan meille kertyikin siis vain noin parisen kilometriä ajomatkaa, joka oli kieltämättä melkoisen säälittävä suoritus.

Pyöräilyn jälkeen yritimme saada taksia takaisin hotellille, mutta se ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista - taksin saaminen Kiinassa on useinmiten aivan täysi mahdottomuus. Päätimme siis kokeilla paikallisbussia, mutta sen sytyttyä muutaman pysäkin jälkeen tuleen (!), päätimme palata takaisin suunnitelma A:han. Kun emme lukuisista kiljumisista sekä huitomisista huolimatta onnistuneet pysäyttämään taksia, päätimme kokeilla villiä korttia. Me siis vain hyppäsimme puoliväkisin jonkun auton kyytiin ja toivoimme, että kuljettaja heittäisi meidät pientä korvausta vastaan takaisin hotellille. Vaikka idea oli kaikin puolin erittäin huono, meillä kävi todella hyvä tuuri. Satuimme nimittäin hyppäämään paikallisen uberin kyytiin ja sen tilanneet paikalliset nuoret olivat vielä menossa samaan suuntaan kanssamme. Matka sujuikin lopulta oikein mukavasti, kun nuoret saivat harjoitella kanssamme englantia ja me näytimme heille talvikuvia Suomesta. Loppu hyvin, kaikki hyvin! (Älä kokeile tätä kotona.)

XIANISTA

Blogi on saanut hiukan kärsiä viimeaikaisista muuttokiireistä, joten pahoittelut siitä! Minun tarkoituksenani oli tehdä muutama postaus valmiiksi neljä päivää kestäneellä Kiinan reissullani, mutta olin ehkä hieman liian optimistinen wifin toimivuuden suhteen... Eli eihän siitä sitten mitään tullut. Muuttokuvia on kuitenkin tulossa heti kun saamme edes jonkinnäköisen järjestyksen tähän kaaokseen, joten aloitetaan ensin Xianista.

Tällä kertaa kyseessä oli siis poikkeuksellisen pitkä työmatka, sillä vietimme kohteessa neljä päivää. Xian oli minulle aivan uusi tuttavuus, joten tekemistä riitti hyvin koko tuoksi ajaksi. Ensimmäisenä suuntasimme tietysti melkein koko miehistön voimin katsomaan terrakottasotilaita, sillä se on Xianissa vieraileville aivan ehdoton must. Automatka pelipaikalle kestää noin tunnin verran ja paikan päältä on mahdollisuus saada opastettu kierros, joka kestää noin parisen tuntia. Retki vaatii myös hiukan hermoja, sillä meidän lisäksemme sotilaita oli tullut ihastelemaan noin kaksi miljoonaa tungeksivaa kiinalaista.

Yleensä elän Kiinan matkoillani pelkällä Pizza Hutin pizzalla, mutta neljä päivää samalla annoksella tuntui hieman liioittelulta. Niinpä minun oli pakko ottaa itseäni niskasta kiinni ja antaa kiinalaiselle ruoalle mahdollisuus. Koska kana on Kiinassa hiukan epämiellyttävää, päätin pysytellä täysin vege-linjalla. Kasvikset maustetaan useasti runsaalla valkosipulilla, joka tuo niihin todella hyvän maun. Tosin ikinä ei voi ihan varmasti tietää mitä tilaa, sillä yhdessäkään vierailemassamme ruokapaikassa ei ollut englanninkielistä ruokalistaa. Paikallisten kielitaidosta kertoo myös se, ettei moni tarjoilija ymmärtänyt edes sanaa "coca cola". Reissulla pääsikin taas ihan kunnolla verestämään pantomiimin taitoja, jotka alkavat olla jo aika timanttiset.

SAASTEISESTA PEKINGISTÄ

Minulla oli jokin aika sitten taas työmatka Pekingiin ja tämä oli ensimmäinen kerta ikinä, kun aion vain laiskotella koko reissun. Koska olin kuitenkin raahannut kameran mukanani, päätin sittenkin tsempata edes pienen päiväkävelyn verran ennen kuin hautautuisin hotellin muhkeaan sänkyyn Netflixin sekä Pizza Hutin pizzan kanssa (minun oma perinteeni Kiinan reissuilla).

Pienen googlailun jälkeen päätimme kollegani kanssa käydä katsastamassa Wangfujingin kuuluisan kävelykadun, josta löytyy paljon kauppoja sekä erilaisia ruokapaikkoja. Orastavasta nälästä huolimatta kiersimme kojut hyvin kaukaa, sillä vielä elävänä kiemurtelevat ötökkävartaat eivät pahemmin houkutelleet. Tästä päästäänkin taas siihen, miksi minä käyn joka Kiinan reissulla Pizza Hutissa - elättelen edelleen toivoa, ettei tuollaisessa ketjuravintolassa tarjoiltaisi koiraa tai minkäänlaisia ötököitä. Tähän vielä se rukousemoji.

Päiväkävelyn jälkeen hotellin sänky alkoi houkutella yhä vain enemmän, sillä ilmansaasteet olivat jälleen melko voimakkaina. Ulkona ei siis todellakaan tehnyt mieli olla kovinkaan kauaa. Niinpä me suuntasimme pikapikaa takaisin hotellille pizzalaatikot tiukasti kainaloissa. Rentouttavan kylvyn jälkeen olikin maailman paras fiilis päästä vihdoinkin valkoisten lakanoiden väliin katsomaan Viiden juttua. (Tuo sarja on kylläkin ehkä aavistuksen verran tylsä, mutta se saa nyt kelvata siihen asti, kunnes löydän Netflixistä jotakin mielenkiintoisempaa.)