sunnuntai 18. elokuuta 2019

VIIME AIKOJEN PROS & CONS

+ Suloinen kummityttömme sai viime viikolla nimen Mimi ja luonnollisesti pikkuiselle järjestettiin myös hänen ensimmäiset omat juhlansa. Nimiäistilaisuus oli ihanan lämminhenkinen ja kohokohdan illalle toi Saara Aallon varta vasten Mimille tekemä laulu. Esityksen jälkeen tilaisuudessa ei tainnut olla jäljellä yhtäkään kuivaa silmäparia, sillä kappale oli aivan mielettömän koskettava!

+ Mikä ihana rankkasadepäivä viime viikolla olikaan! Olen aina tykännyt sateesta ja ukkosesta - tosin sillä edellytyksellä, ettei silloin tarvitse poistua kotoa. Olenkin jo aivan valmis syksyn saapumiseen, sillä se on ehdottomasti lempivuodenaikaani!

+ Jutin erikoisdieetti on sujunut oikein hyvin ja karvapallo on syönyt jopa yllättävänkin reippaasti uusia ruokiaan. Tosin raukalla on edelleen hieman ongelmia ihonsa kanssa, joten saa nähdä meneekö tämä ankasta koostuvakin ruokavalio vielä uuteen uskoon... Ilmeisesti koko siipikarja tuottaa Jutille ongelmia, siispä seuraavaksi taitaa olla pakko kokeilla kengurua.



 - Vein taas maanantaiaamuna miestäni lentokentälle ja päätin samalla hakea kaupasta jonkun ihanan vastaleivotun leivän. En ole ikinä ollut mikään aamusyöjä, mutta tuolla kertaa halusin hapankorpuille jotakin vaihtelua. Kotiin päästyäni minulta meinasikin päästä itku, sillä leipä oli tungettu täyteen rusinoita - kuinka ällöä! Mikään ei ole niin kuvottavaa, kun suuhun ilmestynyt löllö rusina kesken metukkaleivän, joten ei siinä auttanut kuin ottaa pikapaluu takaisin hapankorppuihin!

- Olen viime kuukausien aikana ravannut jatkuvasti lääkärillä, sillä olen yrittänyt saada selville mistä järkyttävä väsymykseni oikein johtuu. Lukuisten testien sekä verikokeiden jälkeen sain viime viikolla vihdoinkin diagnoosin, joka selittää kaikki viime aikaiset oireeni; minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Minulla epäiltiin sitä jo heti alunperinkin, mutta jostain syystä verikokeet eivät ensimmäisellä ottokerralla pitäneet taudin osalta paikkaansa.

Vaikka tuo loppuiän kestävä sairaus on tietysti iso miinus, on kuitenkin helpotus saada vihdoinkin apua pitkittyneisiin oireisiin. Väsymyksen lisäksi olen ollut viime aikoina tooodella saamaton sekä alavireinen ja vaatteetkin ovat jotenkin mystisesti pienentyneet. Lisäksi myös hämäränäköni on huonontunut huomattavasti - joka sekin kuuluu (uskomatonta kyllä) taudin oireisiin. Nyt täytyy vain toivoa, että lääkitys alkaisi vaikuttaa mahdollisimman nopeasti ja elämä palaisi takaisin ennalleen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti