KUALA LUMPURISTA VOL. 2

Malesian nähtävyyksien suhteen hieman reipastuneena kävimme myös vierailemassa Kuala Lumpurin Batu Cavesilla. Yritimme olla oikein super-reippaita ja mennä paikalle julkisilla. No, matkaan meni ehkä noin kaksi tuntia, sillä juna Cavesille kulki 45 minuutin välein. Lisäksi paluumatkalla tuo 15 kilometrin matka takaisin keskustaan maksoi vaivaiset kuusi euroa, joten Kuala Lumpurissa on ihan täysin järjetöntä käyttää muita kulkuneuvoja kuin takseja. (No okei, pahimmat ruuhka-ajat ehkä ainoana poikkeuksena.)

Ja voin muuten kertoa, etten ole ikinä ollut niin hiestä märkänä, kuin kiivettyäni nuo miljoona (oma arvioni) jyrkkää porrasta ylös kukkulalle. Reilu +30 asteen paahtava kuumuus ei myöskään varsinaisesti auttanut, sillä välillä silmissä näkyi pelkkiä pilkkuja ja välillä meinasi pimentyä kokonaan. Onneksi en kuitenkaan ollut ainoa, sillä portaissa hikoili ja puuskutti moni muukin. Tai no, oikeastaan ihan kaikki. Liikunta noissa lämpöasteissa pitäisi siis kieltää lailla (keksin vaikka heti monta paljon turhempaakin lakia)!

Ja vaikka itse Batu Cavesitkin olivat ihan näkemisen arvoiset, päähuomion vei kuitenkin sen ympäristössä pörräävät apinat. Ne olivat siis täysin tottuneet ihmisiin ja tulivat jopa iholle ruoan toivossa. Emme kuitenkaan olleet lainkaan varautuneita siihen, kuinka pitkälle ne olivat valmiita menemään... J siis kantoi kädessään pientä muovipussia, joka sisälsi purkin paikallisia Pringlesejä sekä pari pulloa vettä. Aivan yhtäkkiä eräs apina vain tuli, repi muovipussin pohjan auki ja varasti meidän sipsimme!

Siihen se sitten jäi meidän viereemme syömään saalistaan. Erityisen mielenkiintoiseksi apinan sipsinsyömisen teki se, että ne olivat maultaan melko tulisia chilisipsejä. Se ei kuitenkaan tuntunut menoa haittaavaan, vaan se mätti perunalastuja suuhunsa oikein hyvällä ruokahalulla. Loppujen lopuksi pari sen kaveriakin tuli osingoille, sillä apinoiden onneksi purkki oli melkein täysi.

Koska kyseessä oli meidän viimeinen päivämme Kuala Lumpurissa, päätimme illalla mennä syömään hiukan "hienommin". Bongasimme eräänä päivänä taksin ikkunasta kivalta näyttävän ravintolan ja se sopi hienosteluillalliselle enemmän kuin hyvin! Pampas oli etenkin pimeällä todella tunnelmallinen ja ruokakin oikein hyvää, joten kaiken kaikkiaan onnistunut valinta!

MELAKASTA

Jottei koko Kuala Lumpuri menisi ihan vain löysäilyksi, päätimme tarttua itseämme niskasta kiinni ja tehdä jotain "matkailullisesti järkevää". Niinpä siis vuokrasimme päiväksi käyttöömme taksin, joka vei meidät Melakan historialliseen kaupunkiin. Auto kuljettajineen maksoi 40€/hlö, mikä oli meistä hyvin kohtuullinen hinta. Toki voi myös olla, että meitä kusetettiin aivan kuusi-nolla, mutta muutamasta paikasta kyseltyämme tuo oli kuitenkin edullisin hinta minkä löysimme.

Matka Melakaan kesti kaksi tuntia per suunta, mutta se oli kuitenkin kaiken istumisen arvoinen. Pieni ja söpö kaupunki oli täynnä ihanan ränsistyneitä vanhoja taloja sekä pikkuisia kujia. Muusta Malesiasta poiketen Melakan vanhan kaupungin kaduista pidetään todella hyvää huolta, joten alue oli lähes kokonaan roskaton ja siisti. Lähestyvä kiinalaisten uusi vuosi näkyi myös vahvasti, sillä värikkäitä koristeita oli reippaasti etenkin Chinatownin alueella.

Melakan vanhan kaupungin alue on sen verran pieni, että kaikki sen nähtävyydet ovat ihan kävelymatkan päässä toisistaan. Päivä kuluikin todella mukavasti maisemia sekä kauniita rakennuksia ihastellen. Niin ja tietysti syöden. Ruoka-annokset maksavat Malesiassa noin 2€/kpl, joten meiltä on lähtenyt mopo ihan täysin käsistä ja tilaamme aina ihan järjettömän määrän ruokaa (siitäkin huolimatta kaikki on aina syöty reippaasti)!

Lopuksi taksikuskimme vei meidät vielä Upside Down Houseen, joka kaikessa dorkuudessaan oli kuitenkin ihan hauska paikka vierailla!

KUALA LUMPURISTA (JA UUDESTA MULBERRYSTÄ)

Melbournesta matka jatkui siis Malesian Kuala Lumpuriin. Näin viidennen viikon kohdalla alkaa jo painaa pieni matkaväsymys, joten ensimmäiset pari päivää ovat kuluneet aika rauhallisissa merkeissä. Yövymme Impiana KLCC -hotellissa, jonka neljä tähteä ovat kivaa vaihtelua meidän Melbournen ankealle budjettihotellillemme. Täältä huippuhotelleja saa siis todella edullisesti, joka on tässä vaiheessa matkaa ihan erityisen kiva juttu!

Olemme siis pääosin vain makoilleet poolilla, fiilistelleet ihanaa auringonpaistetta, syöneet hyvin sekä menneet ajoissa nukkumaan (koska vanhuus).

Vaikka olemmekin siis ottaneet viime päivät aika rennosti, on siihen sekaan mahtunut vähän jotain aktiviteettiakin. Ehkä Kualan kuuluisin nähtävyys, Petronas Towers, sijaitsee aivan hotellimme vieressä, joten kävimme ohimennessä nappaamassa torneista pari valokuvaa.

Olemme myös käyneet shoppailemassa hiukan, sillä se on ilmeisesti se Kuala Lumpurin "juttu". Tosin eilen suunnatessamme kohti Pavilion KL -kauppakeskusta, törmäsimme Red Box -nimiseen karaokebaariin, josta sai vuokrata oman karaokekopin. No, näin karaoken "ystävinä" emme tietenkään voineet ohittaa paikkaa, vaan hetkeä myöhemmin löysimme itsemme kopista laulamassa täysillä Livin´ On A Prayeria.

Olisihan minun kuitenkin pitänyt muistaa, ettei tunti tuollaisessa kopissa riitä mihinkään (karaokekopit olivat yksi ehdoton suosikkini käydessäni vielä säännöllisesti Japanissa). Niinpä me loppujen lopuksi lauloimme siellä kahdestaan kolmen tunnin ajan! Olisimme itse asiassa laulaneet vielä pidempäänkin, mutta siinä kohtaa meiltä kummaltakaan ei enää lähtenyt ääntä. Ja olimme kuitenkin jo ehtineet raiskaamaan koko Adelen, Whitney Houstonin, Mariah Careyn, Roxetten sekä Bon Jovin tuotannon, joten ehkä meidän olikin jo aika siirtyä eteenpäin...

Ja siitä shoppailusta... Pavilionista ei todellakaan tarvinnut lähteä tyhjin käsin, sillä löysin Mulberryltä aivan superihanan lompakon -46% halvennuksella! Ja kyseessä ei todellakaan ollut edes heräteostos, sillä olin jo etukäteen suunnitellut sijoittavani juuri tämän kyseisen merkin rahapussiin. Tosin nyt ei tarvinnut sen kummemmin edes sijoittaa, sillä lompakko sai uuden kodin todella edulliseen hintaan, jei!