VUOSIPÄIVÄJUHLASTA

Viime viikonloppu oli siis täynnä juhlaa. Perjantai alkoi päiväjuhlalla Jyväskylässä jo puolenpäivän aikoihin, mutta onneksi pääsimme pelipaikoille lentokyydillä. Päiväjuhlan pukukoodi oli smart casual, joten lempparihameeni COS :lta pääsi jälleen kerran käyttöön. Löysin sen kaveriksi vielä kivan "silkkisen" t-paidan Mangosta, joka toi asuun vielä ripauksen enemmän juhlallisuutta. (Toim. huom. alla olevaan kuvaan; korkkarit ja lumihanki yhdistelmänä ei muuten toimi.)

Iltajuhla olikin sitten vielä astetta fancympi ja vaati iltapuvun. Oma nudenvärinen mekkoni löytyi siis viime tipassa Bubbleroomista. Vaikka välillä toki onkin ihan kiva laittautua, eivät tuollaiset arvokkaat juhlat kyllä ole ihan minun juttuni. Tämä johtuu pääosin siitä, että minulla on melko paha möläyttelyongelma. Saatan siis vahingossa sanoa jotakin todella epäsoveliasta pahimpaan mahdolliseen aikaan. En tiedä onko se joku touretten esiaste vai mikä, mutta poikaystäväni ilta sujui siis tälläkin kertaa siinä, kun hän yritti pitää minut kaukana niistä kaikista korkea-arvoisimmista henkilöistä.

ILTAPUKUJUHLISTA

Tänä perjantaina on aika vaihtaa verkkarit iltapukuun, sillä luvassa on astetta hienostuneempi viikonlopunaloitus. Koska hopeanharmaa iltapukuni on edelleen tiukahko (ei sillä, että olisin tehnyt asian eteen yhtään mitään), niin päätin sanoa "tahdon" Bubbleroomissa vastaan tulleelle hyvin kohtuuhintaiselle iltapuvulle. Puuterinvärinen mekko on vain kaula-aukostaan melkoisen antava, joten täytyy toivoa, ettei "viini- napaan asti oleva kaula-aukko"- yhdistelmä koidu minun kohtalokseni, sillä tilaisuus ei kaikessa arvokkuudessaan ehkä ole se oikea paikka vilauttelulle.

Korviin pääsee luonnollisesti aikanaan Tokiosta ostetut Chanelin korvakorut, joita olen jostain syystä säästellyt vain juhlatilaisuuksiin. Kuvia kokonaislookista tulee sitten mahdollisesti ensi viikon aikana (ellei siis tule hius- sekä meikkikatastrofi ja puku repeä jo heti alkumetreillä).

GAALASTA...

Vietimme lauantai-illan aavistuksen juhlavammin kuin yleensä, sillä meillä oli mieheni työpaikan vuosittainen iltapuku-gaala. Vaikka kotiuduimme juhlasta melko aikaisin (puoli yhden aikoihin), olo on kuitenkin hyvin kaukana freesistä. Sain laittaa peliin kaikki voimavarani sekä oksennuksenpidätyskykyni (tämä ei varmasti ole oikea sana), jotta pääsin raahautumaan iltakuudelta Bierstubeen wingsseille (pakollinen rituaali krapulassa). No onneksi tämä olotila loppuu ehkä jo keskiviikkoon mennessä...

Helmenharmaa iltapukuni on muuten muutaman vuoden takainen löytö Gina Tricotista ja olen nyt käyttänyt sitä parina vuonna putkeen. En vain näe mitään järkeä ostaa uutta mekkoa joka vuosi vain tuon yhden tilaisuuden takia (tai näkisin, ellen olisi näin köyhä), sillä yleensä iltapuvut eivät ole sieltä kaikista halvimmasta päästä. Ihan ensimmäiseen gaalaani tilasin netistä shampanjan värisen pitsimekon, joka paljastuikin lopulta aivan vitivalkoiseksi. Siinä vaiheessa minulla ei ollut enää aikaa etsiä uutta, joten painelin sitten gaalaan morsiuspuvussa ja kuuntelin koko illan onnitteluja "naimisiin menomme johdosta". Tästä viisastuneena olen jättänyt tämän asian tiimoilta nettikaupat rauhaan ja aion pitäytyä harmaassa mekossani niin kauan, kuin se vain mahtuu päälleni. Mekkojen kierrätys kunniaan!

Ja oli sitten kesä tai talvi, iltajuhla tai ihan normaali arki; käytän aina samaa tuoksusarjaa. Cleanin tuoksut ovat todella raikkaita ja se onkin tasan ainoa merkki, jonka tuoksuja suostun käyttämään. Jouduin alkuun metsästämään niitä vuosikaudet ulkomailta, kunnes ne lopulta rantautuivat myös Suomeen. Jei!

Tällä hetkellä suosikkini ovat Skin sekä Clean Ultimate, niihin ei vain kyllästy! Olen todella allerginen voimakkaille tuoksuille (siis en fyysisesti vaan henkisesti) ja mikään ei voikaan olla tuskaisempaa, kuin esimerkiksi pitkällä junamatkalla viereen istuva rouvashenkilö, joka on juuri ennen kotoa lähtöään uinut YSL:n Opiumissa. Tsiisus.

Iltapuvun kanssa suosin yleensä pitämään hiukseni kiinni. Se minulla oli tälläkin kertaa aikomuksenani, kunnes kaikki meni v****ksi. Muutaman kipakan kirosanan jälkeen heitin pinnit vessan nurkkaan ja painelin suihkuun pesemään hiukseni ja aloittamaan kaiken alusta. Näissä tilanteissa todella kadehdin miehiä, joiden ainoa panostus koko iltaan on suihkussa käynti. Kuinka epistä!!

P.s. Haluan tässä vaiheessa myös kirota jokaikisen YouTube tutorialin, joka liittyy millään lailla kampauksiin! Vaikka kuinka tekisi ohjeiden mukaan, ei lopputulos siltikään ole ikinä samanlainen. Tai siis edes LÄHELLEKÄÄN samanlainen. Damn you YouTube!!