maanantai 6. elokuuta 2018

VERSAILLESISTA

Jatketaan vielä viimeisellä päivityksellä Pariisista ja se on tietenkin Versaillesista. Olen käynyt palatsissa kymmenisen vuotta sitten, mutta se oli edelleen juuri niin upea kuin muistinkin! Tosin heinäkuun ruuhkat näkyivät myös täällä - oikeastaan pahempana kuin missään muussa Pariisin turistikohteessa. Suosittelen siis lämpimästi maksamaan muutaman hassun euron enemmän lipuista, johon on jo etukäteen määritelty saapumisaika. Me tosin hiukan myöhästyimme omastamme, sillä julkisilla meno ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista kuin olimme ajatelleet. Luojan kiitos mieheni kuitenkin puhui meidät sisään pienellä valkoisella valheella, sillä jonot olivat suorastaan infernaaliset.








Läheltä sisäänkäyntiä löytyy myös pikkuinen Ladureen myymälä, joten nappasimme mukaamme muutaman macaronssin. Syödessämme noita leivoksia Versaillesin palatsissa tunsin itseni lähes Marie Antoineteksi - tosin noin miljoona kiinalaista turistia häiritsi aavistuksen verran kuningatarfiilistelyjäni...

Kävimme luonnollisesti myös Versaillesin puutarhassa, jossa tallustelu niin järkyttävässä helteessä oli kylläkin lähempänä kidutusta kuin nautintoa. Mutta onhan se aivan mielettömän upea, siitä ei pääse mihinkään! Suosittelen lämpimästi kaikkia Pariisissa kävijöitä säästämään puoli päivää myös Versaillesille, sillä siellä jos jossain voi kirjaimellisesti tuntea historian havinan. (Olipas runollinen loppu.)







perjantai 3. elokuuta 2018

DISNEYLANDISTA

Syy Pariisin matkaamme oli siis Disneyland ja taisin odottaa huvipuistopäivää vähintään yhtä innoissani kuin matkassamme olleet tytötkin! Olen itse asiassa käynyt Disneylandissa jo useaan otteeseen, mutta paikka on vain niin syötävän söpö, etten varmasti ikinä saa siitä tarpeekseni! Noin heinäkuussa jonot olivat kyllä välillä aivan järkyttäviä, joten suosittelen menemään puistoon heti sen auetessa. Saimme silloin käytyä nopeasti läpi pari suosikkilaitettamme, sillä jonot eivät olleet vielä ehtineet kasvaa kovin pitkiksi.








Vaikka jonotusajat siis olivatkin paikoitellen jopa kaksi tuntia, oli myös pelkkä jonottaminen tehty kiinnostavaksi. Useimmissa laitteissa jonot kiemurtelivat esimerkiksi "merirosvojen luolan" tai "avaruusaluksen" sisällä, joten mielekästä nähtävää riitti melkein koko jonotusajaksi. Kärsivällisyyttä ei kuitenkaan kannata jättää kotiin, sillä Disneylandissa jos jossain se on kultaakin kalliimpaa...




Ainoa huono puoli Disneylandissa on se, että supermakeiden laitteiden sekä stailauksensa ansiosta Linnanmäki ei tunnu sen jäljiltä yhtään miltään. Emme siis olekaan käyneet Lintsillä enää vuosikausiin - paitsi pelkästään vohveleiden takia.




perjantai 27. heinäkuuta 2018

PARIISISTA

Kotona ollaan taas! Pariisi oli yhtä ihana kuin aina ennenkin - vaikkakin nämä järkyttävät helteet tekivät turreilusta melko tukalaa... On muuten melkoisen epäreilua, etteivät pariisittaret ilmeisesti hikoile laisinkaan. Vaikka täpötäysissä metroissa oli noin +57 astetta ja hikoilin itse kuin sika, näyttivät paikalliset naiset uskomattoman freeseiltä.

Tämä Pariisin matka meni siis melko pitkälti nähtävyyksiä kierrellen, sillä meillä oli mukanamme kummityttöni sekä hänen siskonsa. Olin luvannut viedä tytöt Disneylandiin ja päätimme toteuttaa reissun nyt kesäloman aikana. Matka oli tytöille siinäkin mielessä aivan erityinen, että he olivat ensimmäistä kertaa lentokoneessa. Kaikki oli heille siis uutta sekä jännittävää.

Printempsin tavaratalon kattoterassilta on ihana näköala Pariisin ylle!


Tytöt halusivat nähdä Mona Lisan, joten kävimme pikaisesti myös Louvressa. Museot eivät noin yleisesti ottaen ole oikein meidän juttumme, joten emme jääneet  kiertelemään Louvrea sen kummemmin. Suhteellisen tiukka aikataulu sekä järkyttävät jonot suunnilleen jokaikiseen turistikohteeseen pitivät meidät kiireisinä. Heinäkuu ei siis todellakaan ole paras mahdollinen aika vierailla kaupungissa - etenkin jos vihaa minun laillani jonottamista.




Myös Sacre Coeur´lle raahatuminen kuuluu Pariisin must- juttuihin, joten suuntasimme seuraavaksi sinne. Ja koska lämpötilat olivat mitä olivat, sana "raahautuminen" ei ole tippaakaan liioittelua. Päästyämme lopulta Montmartren kukkulalle, oli meidän pakko ottaa pieni hengähdystauko. Siellä taisimmekin syödä koko reissun kalleimman lounaan - joka ei luonnollisestikaan ollut edes mitenkään erityisen hyvä.







Ja sitten on tietysti se Eiffel- torni... Tokihan meidän piti käydä ihailemassa sitä myös hiukan lähempää - ja tietysti eväiden kanssa. Haimme Lafayette´n ruokaosastolta hiukan herkkuja ja suuntasimme syömään ne Eiffelin juurelle. Itse torniin emme edes yrittäneet, sillä jonot olivat aivan infernaaliset.