JUUSTOKAKUSTA (ILMAN LIIVATETTA)

Minulla on tähän asti ollut pieni leipomisaiheinen ongelma; pidän juustokakusta, mutta liivate on minusta todella ällöttävää. Se vain yksinkertaisesti tekee kaiken höllyvän kumiseksi, mikä on mielestäni kaikkea muuta kuin houkuttelevaa. Päätinkin siis kokeilla tehdä juustokakun ilman liivatetta - meni se sitten syteen tai saveen (en muuten ole ikinä oikein ymmärtänyt tuota sanontaa).

Olin melkein satavarma, että kakku lösähtää pöydälle irrotettuani irtopohjavuoan reunat, mutta ei se mihinkään lösähtänyt! Kasassa pysyi ilman minkäänlaista ongelmaa! Maku oli myös huomattavissa määrin parempi ilman liivatetta, sillä kakun silkinpehmeä koostumus suorastaan suli suuhun. Eli siis unohtakaa ne liivatteet, juustokakkua voi todistettavasti tehdä ilmankin!

JUUSTOKAKKU 

(ILMAN LIIVATETTA)

noin 8 kpl Digestive-keksejä

50 g voisulaa

2 dl kuohukermaa

300 g maustamatonta tuorejuustoa

2 rkl sokeria

2 tl vaniljasokeria

yhden sitruunan mehu

Aseta 18-senttisen irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi.

Murskaa keksit pieniksi paloiksi ja lisää voisula niiden joukkoon. Levitä seos tasaisesti irtopohjavuoan pohjalle.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää joukkoon tuorejuusto. Vatkaa ainekset kevyesti sekaisin.

Purista koko sitruunan mehu täytteen sekaan ja lisää sokeria oman makusi mukaan. (Itse pidän enemmän kirpeästä, joten lisäsin sokeria melko vähän.)

Kaada täyte pohjan päälle ja peitä vuoka kelmulla.

Anna hyytyä jääkaapissa yön yli.

Ensi kerralla meneekin sitten testiin se uunituore lakritsituorejuusto! Koska laku on niin superhyvää, on myös lakritsijuustokakun pakko olla aivan huippua!

MEIKKIVOIDETESTISTÄ

Minulla on todella ärsyttävä iho. Vaikken ole ikinä sen kummemmin kärsinyt näppylöistä, asettaa pintakuiva sekaiho kuitenkin omat haasteensa - etenkin meikattuna. T-alueeni rasvoittuu siis helposti, mutta puuterin lisääminen korostaa ihon pintakuivuutta vielä entisestään ja saa meikin näyttämään todella epäsiistiltä. Kaiken lisäksi ihoni on nyt keksinyt uuden "jännän" tempun: välillä nenäni alueelle on melkein mahdotonta levittää meikkiä, sillä se ei jostain syystä tartu ihoon. Meikki siis yksinkertaisesti vain liukuu pois. Olen kysynyt parilta maskeeraaja-ystävältäni apua tähän ongelmaan, mutta hekään eivät olleet täysin varmoja miksi ihoni käyttäytyy niin. Tai saati sitten mistä löytäisin edes apua tuohon ongelmaan... Eli siis help wanted!

Ärsyttävästä ihostani johtuen päätin penkoa kaappini läpi ja pistää testiin kaikki sieltä löytyneet meikkivoiteet. Jotenkin niitä on taas kertynyt, sillä täydellisen meikkivoiteen löytäminen tuntuu lähestulkoon mahdottomalta. Tästä onkin jo muodostunut todellinen ikuisuusongelma...

MAYBELLINE

FIT ME!

Edullisesta hinnastaan huolimatta tämä meikkivoide yllätti minut positiivisesti! Peittävyys on mielestäni hyvä ja tuote jättää iholle kauniin pinnan. Tosin miinuksena minun täytyy taas mainita se, että en aivan löytänyt itselleni sopivaa sävyä. Liian vaalea väri saa minut näyttämään ruumiilta, eikä liian tummakaan ymmärrettävistä syistä ole yhtään sen parempi vaihtoehto - etenkin kun ihoni on luonnostaan hyvin vaalea.

4/5

MAKEUP STORE
MATTE FOUNDATION

Vaikka tämä meikkivoide jättää iholle ihanan samettimaisen pinnan, ei se kuitenkaan peitä täydellisesti ihoni värieroja. Punakkuus siis kuultaa läpi, vaikka voidetta levittäisikin ongelmakohtiin hiukan paksummin. Peittävyys saisikin siis olla suurempi, etenkin näin talviaikaan. Myös tämän meikkituotteen kanssa oli pieniä sävyongelmia, sillä tämäkin väri jättää ihoni hiukan kalvakaksi. Plussaa kuitenkin tyylikkäästä pakkauksesta (kyllä,  myös sillä on merkitystä)!

3/5

bareMINERALS
ORIGINAL FOUNDATION

Tätä meikkivoidetta hypetettiin yhdessä vaiheessa aika paljonkin, mutta ainakaan minä en ole saanut selville hypetyksen syytä. Minulla ei omasta mielestäni ole mitenkään erityisen kraaterimaiset ihohuokoset, mutta tämä meikkivoide saa ne näyttämään suorastaan jättimäisiltä - etenkin t-alueella. Voin siis käyttää tätä meikkipuuteria ainoastaan, jos levitän t-alueelleni ensin jotain muuta meikkivoidetta.

Huom! Jos joku muukin kärsii itseni tapaan kirjavista käsivarsista, on tämä tuote aivan loistava niiden tasoittamiseen! Meikkivoiteen koostumus on peittävä ja tuote on helppo levittää isommallekin alueelle irtopuuterimaisen koostumuksensa vuoksi.

2/5

RIMMEL
LASTING FINISH

Tämä meikkivoide on ihanan peittävä ja jättää ihon todella tasaisen väriseksi! Myös sävy tuntuu olevan hyvin lähellä omaa ihonväriäni. Miinusta tuote saa kuitenkin todella rumasta ja halvan näköisestä pakkauksesta sekä hyvin epäkäytännöllisestä suuaukosta, jossa ei ole lainkaan pumppua.

4/5

CLINIQUE

STAY-MATTE OIL-FREE MAKEUP

Tämä mattameikkivoide jättää iholle samettimaisen pinnan, jota ei ainakaan minun tapauksessani ollut tarpeellista edes puuteroida. Meikkivoide piti kuitenkin levittää melko rivakasti ja pieni alue kerrallaan, sillä se "jumahtaa" helposti. Peittävyys oli kuitenkin hyvä.

4/5

HALLOWEENISTA

Koska syksy on näin sateineen melko ankeaa aikaa, päätimme ystäväni kanssa keksiä piristykseksi jotain ihan erityisen hauskaa; huikeat Halloween-bileet! Ystäväpariskuntamme koti saikin siis kokea melkoisen muodonmuutoksen, sillä muutimme heidän talonsa synkäksi autiotaloksi. Peitimme muun muassa kaikki huonekalut valkoisilla lakanoilla sekä levitimme harsoa sekä hämähäkinseittejä ympäri asuntoa. Säästimme myös viimeisen parin kuukauden ajalta kaikki kuolleet kukat, jotka sopivatkin aivan täydellisesti teemaan.

Selvisimme siis bileistä melko pienellä budjetilla, sillä suurin osa autiotalon tavaroista oli joko omiamme tai askarreltavissa. Teimme esimerkiksi ruumiit sanomalehdillä täytetyistä jätesäkeistä ja ikkunoita peittävät "laudat" vanhasta pahvista. Lepakoita saimme roikkumaan kattoon kiinnitetystä isosta oksasta ja ahdistavat taulut luotiin netistä tulostetuilla ja kehystetyillä mustavalkokuvilla. Loppusilauksen autiotalolle antoi vielä kuivien lehtien sekä oksien sirottelu ympäri asuntoa. Valaistuksena toimi tietysti kymmenet kynttilät sekä lyhdyt ja taustalla soi ahdistavan pelottava musiikki (kuunnelkaapa esimerkiksi tämä).

Päätimme kuitenkin viedä bileet vielä astetta pidemmälle ja luoda sen yhteyteen kokonaisen murhamysteerin. Kaikille osallistujille luotiin jo etukäteen uusi identiteetti taustatarinoineen ja heille annettiin ratkaistavaksi "paikallisen pormestarin" erittäin raaka murha, jonka tapahtumat sijoittuivat luonnollisesti juuri autiotaloon.  Jokainen vieras liittyi jollakin tavalla pormestariin ja oikein asetetut kysymykset muille hahmoille johdattivat heidät lopulta murhaajan jäljille.

Vaikka mysteeri osoittautuikin erittäin vaikeaksi suunniteltavaksi 20:lle henkilölle (lue: pari perheriitaa + mahdollinen aivohalvaus), taisi se kuitenkin loppujen lopuksi onnistua ihan loistavasti! Parin tunnin intensiivisen salapoliisityön jälkeen murhaaja (sekä motiivi) vihdoin selvisi ja kilpailun voittaja palkittiin "ruhtinaallisesti" (lue: unohdin palkinnon kotiin).

Järjestimme bileet nyyttärimeiningillä ja vieraat toivatkin mukanaan toinen toistaan karmivampia (noin niin kuin ulkonäöllisesti) herkkuja! Itse leivoin juhliin "hämähäkinseitillä" koristellun paholaisen suklaakakun, jonka reseptin lupaan laittaa blogiin myöhemmin. Vaikka en mikään suurin suklaan ystävä olekaan, tuo kakku on aivan järjettömän hyvää ja suorastaan sulaa suuhun! Tai no siis ainakin silloin, kun en onnistu mokaamaan sitä jotenkin...

Vaikka se bileiden ankein osuus - eli suursiivous - on vielä edessä, olivat juhlat kyllä ehdottomasti sen arvoiset. Kiitos vielä huikeasta panostuksesta myös kaikille vieraille, joiden naamiasasut olivat toinen toistaan kekseliäämpiä! Tästä pitää ehdottomasti tehdä perinne!

PIPARKAKKUTAIKINASTA

Koska Kuopiossa on jo satanut lunta, olen mielestäni ihan täysin oikeutettu leipomaan piparkakkutaikinaa. Kaikki merkit vain yksinkertaisesti viittaavat siihen, että nyt on aika aloittaa sellainen alustava joulusekoaminen! Ohjeen taikinaan kävin nappaamassa Kinuskikissan sivuilta, kuten aiempinakin vuosina. En edes rehellisesti sanottuna tiedä kuinka paljon taikinaresepteissä voi olla eroja, mutta tuo kyseinen ohje on toiminut ainakin minulla enemmän kuin hyvin!

Tässä minun piparinteossani on vain yksi erittäin typerä seikka; minä en tykkää pipareista, joten en myöskään ikinä paista taikinaa. Tasan ainoat poikkeukset piparinsyöntiini ovat Annasin ohuen ohuet piparit sekä tietysti ne Stockmannin käsintehdyt (erityisen hyviä dipattuna Baileys´iin)! Teen siis piparitaikinan ihan vain ja ainoastaan sen vuoksi, että se pelkkä taikina on niin järjettömän hyvää! Laitan siitä siis osan pakastimeen ja osan jääkaappiin, josta käyn aina silloin tällöin närppimässä paloja.

Tällä kertaa satuimme kuitenkin pitämään ystäväni kanssa samana päivänä leffaillan, joten paistoin muutaman piparin ihan vain sen vuoksi, että niistä tulee hyvä tuoksu. Ja kyllä, olen nyt valmis vastaanottamaan "Vuoden dorkin ihminen 2016"-pokaalini.

JOULUFIILISTELYSTÄ

Ei, nyt ei ole liian aikaista, sillä olen niin jouluihminen kuin ihminen voi vain jouluihminen olla. Minua ei myöskään pätkääkään haittaa, vaikka kauppoihin ilmestyisi joulukoristeet jo syyskuussa - nehän vain luovat ihanaa tunnelmaa! En siis todellakaan ole ikinä stressannut joulua, lahjoja tai ruokia, koska miksi pitäisi?

Vaikka muuten olen aika laiska askartelemaan, joulunaikaan minusta on kiva tehdä mahdollisimman paljon itse. Onhan se nyt vain ihanaa laittaa joulumusiikkia soimaan, dippailla Stockmannin käsintehtyjä pipareita Baileysiin (heittämällä parhaat piparit ikinä) ja askarrella jotakin jouluisen söpöä.

Olen vuosien varrella joutunut olemaan työni takia useita jouluja pois kotoa, jonka takia tykkäänkin pääsääntöisesti viettää joulua Suomessa. Tänä vuonna vietämme kuitenkin pitkän reissun takia joulun ulkomailla. Alunperin tarkoituksemme oli lähteä vasta joulun jälkeen, mutta lentojen hinnat olivat silloin aivan pilvissä. Toisaalta rakastan myös käydä ulkomailla juuri ennen pyhiä, sillä tunnelmointi eksoottisilla joulutoreilla sekä (yleensä övereiden) joulukoristeiden ihailu tuo sekin joulutunnelmaa- vaikkakin hiukan erilaista sellaista.

Minun jouluihini kuuluu vahvasti myös muutama perinne. Joulufiilistely alkaa yleensä joulukorttien askartelulla (ja koska en jaksa tehdä montaa, lähetän kortit vain ihan lähimmäisilleni). Myös Yksin kotona-elokuvat sekä Holiday pitää katsoa joulun alla moneen kertaan. Kauneimmat Joululaulut kuuluvat myös ehdottomiin suosikkiperinteisiini ja ne käydään laulamassa joka vuosi. Perinteeseen kuuluu vahvasti myös se, että itken räkä valuen koko "Varpunen jouluaamuna"-kappaleen ajan.

Jouluaattoaamun pyhitän ainoastaan lastenohjelmille (etenkin se Lumiukko on vain pakko nähdä) ja karkinsyönnille. Jouluperinteisiini on jo vuosien ajan kuulunut jättipussi irtokarkkeja, jotka käyn ostamassa Makuunista 23.12. Ja syy niille irtokarkeille tulee tässä: valtavirrasta poiketen minä en voi sietää joulukonvehteja (paria poikkeusta lukuunottamatta). Sama linja jatkuu myös jouluruoissa, sillä syön pyhinä ainoastaan joulukinkkua, kalaa (en niitä raakoja) sekä karjalanpaistia. Kun siis muut yleensä lihovat jouluna useita kiloja, minä ennemminkin laihdun.

Mitä lahjoihin tulee, tykkään kovasti ostella niitä läheisilleni. Yleensä kuitenkin rajaamme ostomanian niin, että jokainen saa yhden tai kaksi "isompaa" lahjaa ja sitten lisäksi pari ihan pientä (asteikolla pörrösukat/bokserit) - ihan vain koska se pakettien avaaminen on kivaa. Ja tästä saan melko varmasti vihat niskaani, mutta en ole koskaan ymmärtänyt miksi lapsiakaan pitäisi hukuttaa jouluna lahjavuoren alle. Jos itse saan tulevaisuudessa ikinäkoskaan lapsia, olen jo vakaasti päättänyt, että myös se babyy tulee saamaan jouluna maksimissaan kolme lahjaa. Loput perheenjäsenet sekä sukulaiset voivat sitten halutessaan laittaa babyyn omalle tilille joulurahaa, jotka lapsi saa täysi-ikäisenä käyttöönsä. 

Iso osa maailman lapsista ei saa jouluisin ollenkaan lahjoja, joten mielestäni on hyvin tärkeää opettaa lapsi jo pienestä pitäen arvostamaan saamiaan paketteja. Etenkin, kun niiden hankkimisen eteen on kulutettu paljon aikaa sekä vaivaa - rahasta nyt puhumattakaan. Monet nykyajan lapset saavat jouluisin niin järkyttävän kasan lahjoja, etteivät he myöhemmin edes muista mitä ovat saaneet ja pahimmassa tapauksessa ne ei-mieluisimmat heitetään kylmästi nurkkaan. Se ei ole ainakaan meidän perheemme tarkoitus - nyt tai tulevaisuudessakaan. Vaikka lahjoja on toki mukava saada, se ei kuitenkaan ole se mistä joulussa on kysymys.

ENSIMMÄISISTÄ "PAKKASISTA"

Meidän oli viikonloppuna kaupunkireissun ohessa tarkoitus mennä nappaamaan pari asukuvaa, mutta eihän siitä lopulta meinannutkaan tulla yhtään mitään. Siis voi luoja miten kylmä!! Eli todellisuus asukuvista olikin sitten tämä: ehkä noin viisi minuutin aikana napsaistua kuvaa, joista tyydyin sitten valitsemaan ne "parhaat". Siinä sai myös tuulen tuivertama tukka jäädä fiksaamatta sekä muutkin minua itseäni häiritsevät asiat asettelematta (esim. laukun hihnat). Tuosta päivästä herääkin taas kysymys, että MITEN tuolla ulkona voi edes olla silloin pahimmilla pakkaskeleillä, kun tuo +3c tuntui jo ihan järkyttävältä?!

Löysin tuon takin muuten aikoinaan Stockmannin alerekistä ja se on ollut hyvin mieluinen - etenkin aina silloin, kun Kuopiossa aletaan lähennellä Grönlannin kylmyysasteita. Tosin takki on kyllä niin muhkea, että se päällä tuntee lähinnä olevansa Leonardo DiCaprio The Revenantissa.

AURINKOLASIT: RAY-BAN

TAKKI: NOOM

NEULE: RALPH LAUREN

KAULAKORU: BANANA REPUBLIC

FARKUT: GINA TRICOT

NILKKURIT: TIGER OF SWEDEN

LAUKKU: LV

LEMPPAREISTA

KARAOKEBIISI

Siis minähän en missään nimessä osaa laulaa (tähän löytyy tarvittaessa satoja todistajia), mutta tykkään kanssaihmisteni kiduttamisesta huolimatta käydä aina välillä laulamassa karaokea (alkoholilla on vaikutusta asiaan). Vakkaribiisini on jo vuosien ajan ollut Kaija Koon "Kylmä ilman sua" - se on vain ihan superihana kappale (huom: siis alkuperäisversiona)!

PIZZATÄYTTEET

Oli pizzeria sitten mikä tahansa, olen maailmankaikkeuden tylsin ihminen ja otan aina samat täytteet. Ei vain yksinkertaisesti ole (tupla)pepperonia, fetaa, jalapenoja sekä valkosipulia voittanutta!

TUOKSU

Tämä kuulostaa ehkä aavistuksen dorkalta, mutta voissa paistettu valkosipuli! Siitä tulee vain ihan järjettömän hyvä tuoksu ja saatan joskus paistaa sitä ihan muuten vain saadakseni kodin tuoksumaan hyvältä!

NÄYTTELIJÄ
Tähän on todella vaikea nimetä vain yhtä, mutta pidän kovasti Tom Hanksista, Meryl Streepistä sekä Reese Witherspoonista. Toki heidänkin elokuvistaan löytyy muutamia hieman "erikoisia" valintoja, mutta pääsääntöisesti olen tykännyt ainakin suurimmasta osasta. Lisäksi he vaikuttavat olevan tosi symppiksiä ja maanläheisiä noin niin kuin tosielämässäkin.
P.s. Haluan mainita tässä kohtaa myös Jennifer Lawrencen! En ole kylläkään tainnut tykätä yhdestäkään hänen elokuvastaan, mutta Jennifer vaikuttaa ihan mielettömältä tyypiltä kaikkine inhimillisine mokailuineen! (Hästäk: samaistun)

RENTOUTUMISTAPA

Ihan vain rehellisesti sohvalla möllöttäminen (sisältää myös Netflixin). Ja mitä rennommat ja löysemmät vaatteet, sen parempi!

BIISI

Tähänhän on oikeasti ihan mahdoton vastata, mutta Bon Jovin Livin' On A Prayer on kautta aikojen yksi ehdottomia suosikkejani! Se vain saa aina hyvälle tuulelle - ja laulamaan (paikasta riippumatta) ääneen.

RUOKA

Tämä on toinen aivan mahdoton, mutta vastaan pizza (Kotipizza tai Napoli), ne wingssit (Bierstube, SiipiWeikot tai Henry´s Pub), tacot/ tortillat, thaimaalaiset kanasuikaleet nuudelilla, avokadopasta sekä Mama Linnan makkarakastike.

KIRJA
Viime aikoina lukeminen on jäänyt valitettavan vähälle, mutta tykkään erityisesti lukea tositapahtumiin perustuvaa kirjallisuutta. Erityisesti Torey Haydenin kirjat ovat koukuttaneet todella pahasti, samoin myös Jean Sassonin saudiarabialaisesta prinsessasta kertova "Prinsessa"-trilogia.

JÄÄTELÖ
Siis ihan ehdottomasti Ainon lakujätski! En voi esimerkiksi sietää niitä paljon hypetettyjä Ben & Jerry´sin jäätelöitä, sillä ne ovat minun makuuni aivan liian ällömakeita. Toisaalta niissä on kyllä se hyvä puoli, että makeanhimo lähtee jo yhdellä teelusikallisella...

KUKKA
Olen ehkä siitä hieman erilainen, että tykkään kovasti juuri niistä ankeista alle viiden euron puskista, joita saa esimerkiksi Prisman kukkaosastolta. Eli siis suomeksi sanottuna ne taitavat olla jotain leikkokukkia(ko)..? Värillä on kuitenkin väliä ja se on oikeastaan poikkeuksetta valkoinen.