PARASTA KESÄSSÄ - BRITAKAKKU

Jos minä jotain rakastan, niin se on britakakku. Brita on ehdottomasti parasta kesässä ja voisin suorastaan elää sillä - tai no ainakin sillä ja pizzalla. Se "oikea Brita" sisältää (ainakin minun mielestäni) kermavaahdon lisäksi myös vaniljarahkaa, jolloin mausta tulee vieläkin herkullisempi. Täytettä ei kuitenkaan kannata levittää kakun pinnalle, sillä se pehmentää hiukan rapeksi tarkoitetun marengin. Olen jo vuosia tehnyt kakun samalla ohjeella ja se löytyy täältä. Resepti on ehdottomasti paras mitä olen kokeillut, joten sillä mennään jatkossakin. Kokeilkaa, kokeilkaa!

IHANAA JUHANNUSTA!

Nyt tulee maailmankaikkeuden helpoin jälkkäriresepti juhannukseksi! Jos kuumuus meinaa tehdä sinutkin jo ihan hulluksi, eikä uunin käyttöä voi edes ajatella, tämä ohje on juuri sinulle! Minulla on ollut viime aikoina ihan järkyttävä himo vaniljaan (kyllä, siihen "vanhojen ihmisten lempimakuun"), joten olen pyrkinyt tunkemaan sitä vähän joka paikkaan. Niin myös tähänkin kesäiseen reseptiin.

Tarvitset siis vain mansikoita sekä vaahtoutuvaa (!) vaniljakastiketta. Pilko mansikat hiukan pienemmiksi, vaahdota vaniljakastike ja lado niitä vuorotellen kauniiseen lasiin. Voisin kuvitella, että tämä jälkiruoka maistuu parhaimmalta jalallisista laseista ja vielä kukilla koristeltuna. Ihanaa sekä herkullista juhannusta!

PIKAVISIITTI TAMPEREELLE

Kävimme pääsiäisen pyhinä pyörähtämässä pitkästä aikaa Tampereella, sillä ystävämme saivat juuri supersuloisen tyttövauvan ja muuttivat melkeinpä samaan aikaan uuteen asuntoonkin (talking about super powers). Uusi koti sijaitsee vanhasssa trikootehtaassa, joten arvaattekin varmasti jo, että asunto oli todella hieno ja persoonallinen. Rrrakastan vanhaa tehdasmaista punatiiltä, joten tämän tyylinen talo olisi ehdottomasti minua jos vielä joskus päätyisin asumaan kerrostaloon. Kaiken huipuksi kodista oli suora näkymä järvelle eli tämän paremmaksi on vaikea laittaa.

Ihana ystäväni oli vauvakiireistään huolimatta ehtinyt vielä leipoakin - ja meidän onneksi niin, sillä pääsin maistamaan elämäni parasta key lime pieta! Tämä kyseinen piirakka on yleensä vähän liian makeaa minun makuuni, mutta tämä versio oli aivan täydellinen. Ohje löytyy Leila Lindholmin kirjasta "Vielä yksi pala" ja ruotsiksi täältä. Kokeilkaa, kokeilkaa!

PAKKO SAADA PULLAA

Olen viime aikoina yrittänyt tietoisesti vältellä kaupassakäyntiä, sillä en vain pysty kävelemään uunituoreiden laskiaispullien ohitse. Vaikka itsetehdyt ovat tietysti niitä kaikista parhaimpia, laiskuus (ja järjetön pullanhimo) on saanut minut valitsemaan kaupan pullat. Nyt kun laskiainen on virallisesti huomenna, en voinut enää vedota laiskuuteen - ei siis auttanut muu kuin alkaa leipomaan.

Olen käyttänyt jo vuosia Kinuskikissan pullareseptiä, joten sillä mentiin myös tänäkin vuonna. Laskiaispulliin saa muuten kivan ystävänpäivätwistin, kun kermavaahtoon tiputtaa muutaman tipan punaista elintarvikeväriä. Haalean vaaleanpunainen kermavaahto näyttää niin herkulliselta, että siihen tekisi lähes mieli sukeltaa.

MAAILMAN PARAS TOSCAKAKKU

Minulle tuli jokin aika sitten todella outo mieliteko. Minun oli aivan pakko saada toscakakkua, vaikken muista koskaan aiemmin edes syöneeni sitä - saati siis edes tiennyt miltä se maistuu. Googlasin ohjeen ja törmäsin tähän reseptiin, joka on alunperin ihanalta Sikke Sumarilta. Itse en ole tosin vielä kertaakaan saanut täytettäni "sukeltamaan" taikinan sisään, sillä olen aina paistanut sen vahingossa täysin kypsäksi. Kakku on joka tapauksessa maistunut aivan taivaalliselta, joten en ole sen kummemmin jäänyt suremaan tuota pientä epäkohtaa. Eli no stress, kävi täytteen kanssa sitten miten vain, hyvää se on silti!

TOSCAKAKKU

24 cm irtopohjavuoka 

 

TAIKINA

2 kananmunaa

1.5 dl sokeria

50 g voita (sulatettuna)

2 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 dl maitoa

TÄYTE

150 g voita (+ripaus suolaa)

1.5 dl sokeria

150 g mantelilastuja

2 rkl kermaa

2 rkl vehnäjauhoja

1 tl vaniljasokeria

Vaahdota munat ja sokeri ja lisää vaahtoon sulatettu voi, jossa on ripaus suolaa.

Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää seos taikinaan kevyesti käännellen. Lisää lopuksi maito ja sekoita taikina tasaiseksi vispilällä.

Paista taikina voidellussa irtopohjavuoassa 180 asteessa, kunnes pinta on saanut hiukan väriä (tässä menee noin 12 minuuttia). Kakku saa jäädä hiukan löysäksi (!!). Ota kakku uunista ja nosta lämpötila 200 asteeseen.

 Valmista kakun paistuessa täyte. Lisää kaikki ainekset kattilaan ja kiehauta ne sekoittaen samalla.

Levitä toscatäyte melkein kypsän kakun päälle niin, että se vaipuu hiukan taikinan sisään. Paista vielä noin 15 minuuttia tai kunnes kakun pinta on paikoitellen kullanruskea. Kakku on parhaimmillaan hiukan jäähtyneenä.

AAMUKAHVI JOULUISELLA TWISTILLÄ

Minä olen aina syönyt piparini mielummin taikinana, joten en ole koskaan ollut mikään joulupiparien ylin ystävä. Rakastan kuitenkin niiden tuomaa tuoksua ja sen lisäksi pipareista saa mitä söpömpiä koristeita! Tällä kertaa leivoin kahvimukin somisteeksi sopivia pipareita, jotka ovat maailman helpoimpia tehdä ja silti aivan supersuloisia.

Jos haluaa mennä sieltä missä aita on matalin, voi skipata koko leipomisvaiheen ja koristella valmiita pipareita. Koristeltujen pipareiden lisäksi tarvitset karkkitankoja, joiden avulla joulupiparit roikkuvat nätisti mukin reunassa. Löysin sattumalta Prismasta Mini Candy Cane- paketin, joka sopi tähän tarkoitukseen aivan täydellisesti. "Liimasin" tangon piparin toiselle puolelle valmiilla sokerikuorrutteella ja annoin kuivua yön yli. Kun piparit säilöö kannellisessa astiassa, ne säilyvät hyvänä esimerkiksi yllätysvieraiden varalta.

SYÖTÄVÄ EIFFEL-TORNI

Nyt on taas se aika vuodesta, kun tulee huomaamattaan ladeltua kaikki tietämänsä kirosanat piparkakkutaloa askarrellessa. Ihan viimeistään ne ärräpäät lentelevät aina siinä vaiheessa, kun taloa yritetään koota mahdollisimman nopeasti tulikuuman sokerin avulla. Kaikista varatoimista huolimatta onnistun joka ikinen vuosi polttamaan joko omani tai mieheni kädet, toisinaan jopa molempien. Piparkakkutaloriita on meille siis jo yhtä perinteinen kuin Kauneimmissa joululauluissa käynti - se vain kuuluu jouluun.

Tänä vuonna päätimme vielä mennä sieltä missä aita on korkeimmillaan ja väkertää syötävän Eiffel-tornin. Bongasin vuosi sitten Sannan version tuosta kyseisestä tornista ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Päätin siis mahdollisen avioeron uhallakin, että meidän kotiamme tulee tänä jouluna koristamaan piparinen Eiffel-torni.

Koska en itse omaa minkäänlaisia matemaattisia tai arkkitehtuurisia taitoja, sai mieheni tänä(kin) vuonna piirtää piparkakkutornin kaavat. Käytimme A4-kokoista paperia ihan kokonaisuudessaan, jolloin tornista tuli juuri sopivan kokoinen.

Koristeluun suosittelen käyttämään omatekoista sokerikuorrutetta, jota voi pursottaa vaikka pakastepussista. Vaikka kaupan kuorrute pysyykin kuivuttuaan valkoisempana kuin itse tehty, pystyy pakastepussiin tehtävän reiän kokoon vaikuttamaan helpommin - tällä kertaa mitä pienempi, sen parempi. Virheitä tosin tulee oli reikä sitten minkä kokoinen tahansa, mutta ne pystyy korjaamaan helposti hammastikun avulla. Ja vaikka tornin askartelemiseen kuluikin melko runsaasti aikaa sekä hermoja, oli se ehdottomasti sen arvoinen!

VANILJAISET OMENARUUSUKKEET

Olen jo jonkin aikaa suunnitellut leipovani supersöpöjä omenaruusukkeita, mutta useassa reseptissä niiden täytteenä ollut kaneli-sokeri tuntui jotenkin ankeahkolta. Koska omena ja vanilja sopivat täydellisesti yhteen, päätin sen sijaan kokeilla täyttää ruusukkeet dallaspullien sisälle tulevalla vaniljatäytteellä - kävi miten kävi. Koska Lauran kokeilevassa keittiössä voi tunnetusti käydä ihan miten tahansa, oli minulla aika nollaodotukset ruusukkeiden suhteen. Yllätyksekseni niistä tuli kuitenkin oikein hyviä (vaikka ulkonäössä onkin vielä vähän parantamisen varaa)!

  POHJA

 Voitakinalevyjä

 

 RAHKATÄYTE

25 g sulatettua voita

0.5 pussia vaniljakastikejauhetta

2 rkl sokeria

1 kananmuna

100 g vaniljarahkaa 

OMENATÄYTE

5 keskikokoista omenaa

1.5 rkl sokeria

1 rkl sitruunamehua

Leikkaa omenat ohuiksi siivuiksi, lisää niiden päälle sitruunamehu sekä sokeri ja pehmitä niitä noin parin minuutin ajan mikrossa. Omenat ovat tarpeeksi pehmeitä, kun ne saa taivutettua rullalle.

Leikkaa pehmentyneet voitaikinalevyt pituussuunnassa kahtia ja ohenna niitä kaulimella.

Valmista nyt täyte. Sulata voi ja lisää sekaan kananmuna. Lisää seuraavaksi sokeri sekä vaniljakastikejauhe ja lopuksi vielä vaniljarahka. Sekoita hyvin.

Aseta pehmennetyt omenasiivut taikinalevyn reunalle niin, että niiden pyöreä kuorireuna jää taikinalevyn ulkopuolelle (katso kuvat täältä). Lisää sen jälkeen omenoiden alle sen verran täytettä, ettei se pursu yli kun taikina rullataan. 

Käännä voitaikinan alapuoli kaksinkerroin omenasiivujen sekä täyteen päälle. Kieritä taikina vielä rullalle sekä asettele ruusukkeet muffinssivuokiin (mielellään muffinssivuokaan, jotta ne pitävät muotonsa). 

Paista ruusukkeita 200 asteessa noin 35 minuuttia. Peitä leivonnaiset foliolla kesken paistamisen, jos omenankuoret alkavat tummua liikaa.

Anna omenaruusukkeiden jäähtyä hieman ja koristele lopuksi tomusokerilla.

IHANA OMENAPIIRAKKA

Minun teki viime viikolla ihan hulluna mieli omenapiirakkaa, joten ei siinä auttanut kuin alkaa hommiin. Löysin netin syövereistä Satu Koiviston somehitiksi nousseen reseptin, joka todellakin vie kielen mennessään. Tämä ohje jää siis ehdottomasti käyttöön! Tein toki tapani mukaan reseptiin pieniä muutoksia, sillä alkuperäinen ohje oli muun muassa liian "sokerinen" minun makuuni.

POHJA

200 g pehmeää voita

vajaa 2 dl sokeria

2 kananmunaa

1.5 tl leivinjauhetta

1.5 tl kardemummaa

3 dl vehnäjauhoja

1 dl mantelijauhoja

PÄÄLLE 

noin 5 (pientä) kirpeää omenaa

1 rkl sokeria

1 tl kanelia

Vaahdota voi ja sokeri sähkövatkaimella. Lisää yksitellen kananmunat ja sekoita tasaiseksi.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vähitellen taikinan joukkoon. Sekoita nopeasti tasaiseksi seokseksi.

Levitä taikina leivinpaperilla päällystettyyn uunivuokaan tai hyvin pienelle pellille.

Leikkaa omenat ohuiksi siivuiksi ja lado ne tiiviisti taikinan päälle. Sekoita sokeri sekä kaneli ja ripottele seos omenalohkojen päälle.

Paista piirakkaa 200 asteessa noin 30 minuuttia. Nauti vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa!

SITRUUNAJUUSTOKAKKU (KETO)

Vaikka ketoilu on ottanut tässä kesän myötä odotettua takapakkia, on minun pakko jakaa teidän kanssanne yksi todella hyvä juustokakkuresepti. Tämä kakku on hyvin matalahiilihydraattinen vaihtoehto herkutteluun - ja kaiken lisäksi oikeastikin todella hyvää! Alkuperäinen resepti löytyy täältä, mutta tein siihen pieniä muutoksia.

SITRUUNAJUUSTOKAKKU (KETO)

POHJA

30 g voita (sulatettuna)
1.5 dl mantelijauhetta

TÄYTE

2 liivatelehteä
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl turkkilaista jogurttia
2 dl kuohukermaa
0.5 dl sitruunamehua
sitruunan raastettu kuori
karppisokeria maun mukaan

KIILLE

puolikas liivatelehti
0.5. dl sitruunamehua
0.5 dl vettä
ripaus kurkumaa

Sekoita pohjan ainekset ja levitä seos tasaisesti leivinpaperilla päällystetyn irtopohjavuoan (halkaisija 16-18cm) pohjalle.
Laita liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen. Sekoita tuorejuusto sekä jogurtti tasaiseksi seokseksi ja raasta joukkoon sitruunan kuori.
Kuumenna sitruunamehu kiuhuvaksi mikrossa ja sulata liivatteet sen sekaan. Kaada seos ohuena vanana tuorejuusto-jogurttiseokseen ja sekoita samalla.
Vaahdota kuohukerma ja nostele se muun täytteen joukkoon. Kaada täyte vuokaan ja tasoita pinta. Voit myös halutessasi tehdä kakun pintaan urat teelusikalla.

Laita kiilteen liivate pehmenemään kylmään veteen. Kuumenna sitruunamehu mikrossa ja lisää sinne ripaus kurkumaa kauniin värin aikaansaamiseksi. Sulata liivate joukkoon ja lisää sen jälkeen kylmä vesi. Lusikoi kiille kakun päälle ja anna hyytyä jääkaapissa yön yli.

MUSTIKKAKAKKU VANILJAKUORRUTTEELLA

Tänä äitienpäivänä päätin kokeilla jotakin hiukan erilaista, joten tein mehevän mustikkakakun kahvikakkuvuokaan. Jottei leivonnainen varmasti olisi ollut liian kuiva, halusin vielä kuorruttaa sen vaniljakuorrutuksella - mustikka ja vanilja kun nyt vain sopivat aivan täydellisesti yhteen! Muuttelin taas tapani mukaan ohjeita, mutta kakun alkuperäinen resepti löytyy täältä ja kuorrutteen täältä.

MUSTIKKAKAKKU

200 g voita

3 dl sokeria

3 kanamunaa

n. 7 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 rkl vaniljatahnaa

2.5 dl kermaa

3 dl mustikoita

Hiero voi ja sokeri keskenään ja lisää kananmunat yksitellen joukkoon koko ajan sekoittaen.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne kerman kanssa vuorotellen taikinaan. Sekoita hyvin.

Kaada seosta voideltuun kahvikakkuvuokaan vuorotellen mustikoiden kanssa ja paista 175 asteessa noin tunnin verran.

VANILJAKUORRUTE

5 dl kuohukermaa

250 g tuorejuustoa

1-1.5 dl tomusokeria

2 tl vaniljatahnaa

Vatkaa kerma, kylmä tuorejuusto, vaniljatahna sekä 2/3 osa tomusokerista vaahdoksi. Tarkista koostumus ja lisää tarvittaessa loput tomusokerista. Kuorruta kakku mielesi mukaan.

PÄÄSIÄINEN KOTIOLOISSA

Meidän piti alunperin tehdä pääsiäisen aikoihin pieni reissu Etelä- Eurooppaan, mutta sattuneesta syystä se jäi nyt väliin. Pyhät menevätkin siis rauhallisesti ihan vain kotioloissa. Pääsiäinen ei ole ikinä ollut minulle mikään "sydämen juhla", joten siihen ei liity sen suurempia perinteitä. Pääsiäiskoristelut sekä lammasateriat jätämme siis aivan suosiolla väliin. "Jotain parempaa" meillä on kuitenkin ollut tapana kokkailla, joten makaronilaatikon sijaan viikonloppuna syödään itse savustettua lohta. Jälkkäriksi ajattelin leipoa vielä mustikkarahkapullia, joiden parin viikon takaiset testiversiot olivat huikea menestys. Yllätin aivan täydellisesti jopa itsenikin, sillä odotin rahkaseoksen leviävän ympäri uunia - toisin kuitenkin kävi ja pullat olivat aivan täydellisiä!

IHANA MUSTIKKAKAKKU

En ole hetkeen leiponut mitään, joten päätin viime sunnuntaina tarttua itseäni niskasta kiinni ja kokeilla Liemessä- blogista bongaamaani mustikkakakkua. Vaikka viime aikaiset leipomukseni ovat menneet enemmän tai vähemmän reisille, tämä onnistui aivan täydellisesti! Ostin kakun kaveriksi vielä syvästi rakastamaani vanijakastiketta, vaikka periaatteessa kakku ei olisi sitä tarvinnutkaan - se oli suussasulavan kostea ihan pelkiltäänkin. En kuitenkaan ikinä jätä tilaisuutta käyttämättä, jos on pienikin mahdollisuus syödä vaniljakastiketta!

Tämä kotona vietettävä karanteeniaika sekä ensi kuussa alkava lomautus olisivat aivan täydellinen hetki kokeilla uusia reseptejä, mutta se voisi pahimmassa tapauksessa johtaa vieläkin useampaan karanteenikiloon... Pakko siis ehkä vähän hillitä leipomisintoa ja käyttää sekin aika Jutin kanssa ulkoiluun.

VARASLÄHTÖ LASKIAISEEN

Laskiainen ei ole vielä lähelläkään, mutta pullanhimo ei valitettavasti odota. Saatuani viikonloppuna aivan järkyttävän "nyt on pakko saada laskiaispullaa"- kohtauksen, siinä ei sitten auttanut kuin laittaa hihat heilumaan. Kaupan kuivakat valmisversiot kun eivät tietenkään tulleet kysymykseenkään. Tuore laskiaispulla sekä lasillinen kylmää maitoa taitavatkin olla maailman paras yhdistelmä!

Vaikka olen viime aikoina onnistunut kämmäämään kaikki leipomukseni, pullat olivat sekä maullisesti että ulkomuodollisesti aivan täydellisiä. En tiedä onko tästä kiittäminen hyvää tuuria vaiko tätä Valion reseptiä, mutta nyt taisin saada pitkästä aikaa leipomisintoni takaisin! (Vuodenvaihteen juhliin valmistamani Baileys- mokkapalat olivat niin hirveä katastrofi, että olen kärsinyt leipomismasennuksesta aina siitä saakka.)

PIPARI-PUOLUKKAVAAHTO

Meillä on jo useiden vuosien ajan ollut jouluna sama jälkiruoka, joten tietysti pidättäydyimme tuossa erittäin hyväksi havaitussa vaihtoehdossa myös tänäkin jouluna. Internetin syövereistä löytämäni Valion pipari-puolukkavaahdon resepti sopii aivan täydellisesti jouluun, sillä se on ruokaähkyn jälkeen kevyt sekä raikas jälkkäri. Kaiken lisäksi vaahto on todella helppo ja nopea tehdä, joten se ei ainakaan aiheuta jouluun lisästressiä - tämä jälkiruoka kun ei vain voi epäonnistua.

Jälkiruoasta saa näyttävän, kun sen tarjoilee esimerkiksi korkeista drinkkilaseista ja koristelee piparimurulla, jäisillä puolukoilla sekä rosmariininoksilla. Vaikka olen edelleen melkoisen vahva epäonnistuja mitä leipomiseen tulee (kämmäsin esimerkiksi juuri naapureille joululahjaksi tarkoitetut kotitekoiset fudget), tämä jälkiruoka minulla on onnistunut joka ikinen kerta. Kokeilkaa kokeilkaa!

PIPARKAKKUKAUPUNKI

Miedän perheemme jouluperinteisiin kuuluu hyvin vahvasti piparkakkutalon tekeminen. Tosin tuon syötävän talon askarteleminen on aina kaikkea muuta kuin rauhallista sekä tunnelmallista, sillä pikkutarkka työ sekä kirvelevät palovammat saavat minut aina hermoromahduksen partaalle. Tänä vuonna ylitin itseni kuitenkin aivan täysin, sillä vaikka väkersin piparkakkutaloani noin yhdeksän tunnin ajan, emme saaneet (tai siis minä en saanut) aikaiseksi yhtäkään perheriitaa! Jei!

Tänä jouluna halusin kokeilla jotain hiukan erilaista sen perinteisen piparkakkutalon sijaan. Kovin kunnianhimoinen tavoite ei kuitenkaan voinut olla, sillä valitettavasti taitoni (sekä hermoni) ovat suhteellisen rajalliset. Bongasin Liemessä- Instatilin sivuilta ihanan piparkakkukaupungin, josta päätin kokeilla tehdä oman versioni. Koska olen aina tykännyt tiilestä, kaupunkini taloihin piti ehdottomasti väkertää tiiliseinät. 

Vaikka newyorkmaiset tiilitalot kuulostivatkin teoriassa todella hyvältä idealta, oli sen toteuttaminen käytännössä hyvin työlästä. Luonnostelin ensin lyijykynällä kaikki kuviot piparialustalle ja aloin vasta sitten kunnolla hommiin. Tiilten askarteleminen olikin loppupeleissä niin pikkutarkkaa työtä, että jouduin vetelemään viivat hammastikun avulla. Vaikka lopputulos näyttääkin aika söpöltä, taidan joka tapauksessa valita ensi vuonna jonkin hiukan yksinkertaisemman version piparitalosta...

CUPCAKEJA ENNEN MYRSKYÄ

Joudun tällä viikolla isoon hammasoperaatioon, sillä minulta poistetaan nukutuksessa kaikki viisaudenhampaat. Jos joku siis bongaa minut loppuviikosta Jumbon Prismasta naama mustelmilla, niin en ole (tällä kertaa) kaatuillut humalassa tai kävellyt päin kaapin ovea. Mustelmien lisäksi joudun luultavasti elämään muutaman päivän nestemäisellä ravinnolla, sillä pureskelu ei kuulemani mukaan onnistu ihan hetkeen. Tästäkin viikosta taitaa siis tulla hiukan masentava.

Jottei loppuviikon ruokalistalla oleva kasvissosekeitto tuntuisi kuitenkaan ihan niin ankealta, päätin leipoa jotakin superhyvää ennen tuota tulevaa "paastoa". Olen jo parin viikon ajan himoinnut porkkana cupcakeseja, joten niitä oli nyt pakko saada. Tuo resepti on muuten ihan mielettömän hyvä, joten suosittelen kaikkia porkkanakakun ystäviä laittamaan sen testiin!

MYÖHÄINEN SYTYTYS RUNEBERGIN PÄIVÄÄN

Vaikka herra Runebergin päivä tuli ja meni, oli minun aivan pakko saada yksi ilta Runebergin torttuja. Koska kaupasta saa poikkeuksetta vain kuivia ankeustorttuja, oli minun tehtävä ne itse. Runebergin tortut ovat suhteellisen helppoja valmistaa, mutta niiden tekemiseen liittyy pientä askartelua. Kaikki se väkertäminen on kuitenkin täysin sen arvoista, sillä tortut nyt vain ovat aivan jumalattoman hyviä!

Teen tortut aina Kinuskikissan ohjeella, joka ei pettänyt tälläkään kertaa. Tosin jostain ihmeellisestä syystä tortuista tuli huomattavasti vaaleampia kuin aikaisemmin, mutta veikkaan sen johtuvan ennemminkin minusta kuin Kinuskikissasta...

KUN ON PAKKO SAADA PULLAA

Tiedättekö sen fiiliksen, kun on vain pakko saada laskiaispullaa? Koska kaupan pullat ovat melkein poikkeuksetta kuivia sekä muutenkin ankeita, oli minun pakko yrittää unohtaa jet lag hetkeksi ja alkaa vaivaamaan pullataikinaa. Vaikka koomailuni meinasi koitua taikinan kohtaloksi (unohdin noin joka toisen aineen kohdalla, että olin valmistamassa vain puolikasta taikinaa), tuli pullista lopulta aivan mielettömän hyviä!

Minun onnekseni mieheni hiilariton jatkuu edelleen, joten sain syödä pullat aivan itsekseni - mitä nyt Juti hieman auttoi. Muille "terveyslinjalla" oleville voin kuitenkin kertoa, että laskiaispullille löytyy myös "karppiversionsa". Vaikka mieheni leipoma hiilariton suklaakakku ei onnistunutkaan aivan odotusten mukaisesti, päätti hän antaa mahdollisuuden vielä tälle karppausreseptille. Mikrossa valmistettavat pullat kuulostavat aivan täysin järjettömältä idealta, mutta J:n mukaan ne toimivat yllättävän hyvin laskiaispullien korvaajana. Tosin kermavaahdon lisäksi hän lisäsi pullien väliin vielä hiukan mansikoitakin, joka toi leivonnaiseen vielä enemmän "autenttisuutta". (Tähän se itkunauruhymiö.)

MAAILMAN ANKEIMMAT SUKLAAKAKUT

Meille tuli viikonloppuna yllätysvieraita, joten keksin äkkiseltään yrittää tehdä Anni Hautalan tunnetuksi tekemää "maailman ihaninta suklaakakkua". Odotukset olivat todella korkealla, sillä tätä kakkua on kehuttu kovasti. Ilmeisesti jotain meni kuitenkin vatuiksi, sillä kakku oli todella kaukana ihanasta ja mehukkaasta suklaaunelmasta. Ihan söpöltä se kyllä näytti, mutta kakkupohja oli todella kuiva, eikä mehevyydestä ollut siis tietoakaan.

Minun kakkuni ei onneksi ollut kuitenkaan kahvipöydän ankein tarjoiltava, sillä mieheni oli valmistanut lisäksi vielä hiilarittoman suklaakakun, johon tuli pelkästään kananmunia sekä 99% suklaata. Kakun ulkonäkö oli jo niin järkyttävä (harmi, etten muistanut ottaa siitä valokuvaa), että se teki lähinnä vain mieli kaataa suoraan roskikseen. Ulkonäkö ei ollut kuitenkaan mitään verrattuna sen makuun. Mieheni, joka tunnetusti syö aivan kaikkea, ei lopulta pystynyt syömään sitä edes yhden haarukallisen vertaa. Kakku oli siis hirveintä shaibaa mitä olen ikinä syönyt, joten tästä eteenpäin meidän perheessämme skipataan aivan suosiolla kaikki "terveysleivonnaiset".