TAJ MAHALISTA

Se syy, minkä takia mieheni halusi mukaan työmatkalleni Delhiin, oli tietysti Taj Mahal. Olemme jo vuosia puhuneet haluavamme vierailla tuossa kyseisessä paikassa ja nyt siihen tarjoutui aivan loistava mahdollisuus! Reissun toisena päivänä vuokrasimme siis koko päiväksi kuskin, joka vei meidän katsomaan tuota upeaa nähtävyyttä.

Automatka Taj Mahalille kesti yhteen suuntaan 3.5 tuntia, joten retki vaati paljon kärsivällisyyttä sekä pakaralihaksia. Ilmastoidussa tila-autossa matka sujui kuitenkin yllättävän nopeasti. Onneksi mukaan lähti myös pari kollegaani, joten juttua riitti koko päiväksi. (Mehän olemme mieheni kanssa siinä vaiheessa parisuhdetta, että kaikki oleellinen on jo sanottu.)

Suosittelen lämpimästi palkkaamaan retkelle myös oppaan, sillä kaiken mielenkiintoisen informaation lisäksi hän kuljetti meidät sutjakkaasti jonojen ohi. Toisena vinkkinä voin kertoa sen, ettei lukuisiin selfie- pyyntöihin välttämättä kannata suostua - kuulemani mukaan nuo kuvat päätyvät nimittäin pornografisille nettisivustoille. Suostuimme tosin muutaman naisen sekä lapsen yhteiskuvapyyntöihin, mutta miehille sanoimme tiukasti ei. Tämähän ei tietenkään takaa yhtään mitään, eli jos nuo lapset nyt sattuvat myymään kuvat eteenpäin, niin toivottavasti he saavat niistä edes hyvät rahat.

Vaikka olen vuosien saatossa jo hiukan turtunut nähtävyyksiin, Taj Mahal oli kieltämättä todella vaikuttava. Erityisesti sen taustalla oleva kaunis tarina sai meidät katsomaan sitä ihan eri tavalla. Taj Mahalin rakennutti siis eräs hallitsija, jonka lempivaimo kuoli synnyttäessään parin 14. lasta. Valkoisesta marmorista rakennettu mausoleumi vaati valmistuakseen 22 vuotta sekä 20 000 työmiestä. Sen lisäksi täysin symmetrisen rakennuksen koristeissa ei ole käytetty lainkaan maalia vaan ne on tehty upotuskoristeluina.

Lopuksi oppaamme vei meidät vielä katsomaan miten Taj Mahalin koristelut on tehty. Pääsimme seuraamaan vierestä, kuinka uskomattoman pikkutarkkaa sekä kärsivällisyttä vaativaa työtä marmorin upotuskoristelu oikein on. Taiteilijoiden työtä seuratessa en voinutkaan kuin ihmetellä, miten Taj Mahal saatiin valmiiksi niinkin "nopeasti". Kaiken kaikkiaan retki oli siis ehdottomasti kaiken sen istumisen arvoista!

DELHISTÄ

Oikea elämä on taas vienyt hetkellisesti voiton blogin päivittämisestä, mutta täällä ollaan taas! Vietin siis viime viikon loppupuolen Delhissä ja nappasin myös mieheni mukaan tuolle kaksi yötä kestävälle "minilomalle". Olen käynyt Mumbaissa joskus kymmenisen vuotta sitten, mutta Delhi oli minulle aivan uusi kokemus. Minulla oli kieltämättä aikamoiset ennakkoluulot Intiaa kohtaan ja odottelen täällä edelleen sitä järkyttävää vatsatautia, josta kaikki aina puhuvat. En kuitenkaan jaksanut olla reissussa mitenkään erityisen hysteerinen, vaan söin lähestulkoon kaikkea mahdollista. Katsotaan siis koituuko se vielä minun - tai siis minun vatsani - kohtaloksi...

Heti alkuun lähdimme käymään Dilli Haatin markkinoilla, joka teorissa kuulosti hyvältä idealta. 43c:n lämpötila teki kiertelemisestä kuitenkin niin tukalaa, ettemme pystyneet olemaan ulkona kovinkaan kauaa. Tämä ei siis selkeästikään ole paras mahdollinen aika vierailla Intiassa, sillä olimme molemmat koko reissun ajan aivan läpimärkiä hiestä.

Orastavasta lämpöhalvauksesta huolimatta Dilli Haat oli kiva paikka vierailla, vaikka päiväsaikaan markettialue olikin melko hiljainen. Täältä löytyi muun muassa ihania korikasseja, jotka maksoivat ainoastaan muutaman hassun euron! Tinkimällä niitä olisi saanut varmasti vieläkin edullisemmin, mutta minä yksinkertaisesti vihaan tinkimistä. Lisäksi yksi euro sinne tai tänne ei horjuta minun talouttani millään lailla, mutta paikallisille se voi olla iso raha. Niinpä maksan siis tällaisissa paikoissa ihan mielelläni hieman "ylihintaa".

Vaikka minulta löytyykin kotoa jo muutama suloinen korikassi, oli minun vain pakko tukea paikallista käsityötä ja ostaa vielä pari lisää. Kaksi laukkua seitsemällä eurolla on lisäksi niin uskomattoman naurettava hinta, että nyt minua jopa kaduttaa etten ostanut enempää. Niitähän olisi ollut ihana antaa esimerkiksi lahjaksi!

Markettialueella pyörimisen jälkeen aloimme olla niin tuskissamme kuumuudesta, että meidän oli yksinkertaisesti vain pakko päästä johonkin, jossa olisi ilmastointi. Niinpä otimme uberin Ambience Mall´lle, joka paljastui yllättävän moderniksi ostoskeskukseksi. Tässä vaiheessa aloin olla jo sellaisissa kuumuus- sekä nälkäkiukuissa, ettemme ehtineet käyttää ruokapaikan etsimiseen yhtään aikaa emmekä eforttia. Menimme siis yksinkertaisesti vain siihen ravintolaan, joka tuli ensimmäisenä vastaan. Tuo ruokapaikka paljastui olevan aasialainen, joka sopi meille siinä hätätilanteessa oikein mainiosti. (Tosin kuka dorka menee Intiaan syömään aasialaista ruokaa? No näköjään me.)

TULEVASTA WALK-IN CLOSETISTA

Uusi koti huutaa vielä tyhjyyttään, sillä suuri osa huonekaluista on edelleen ostamatta. Koko talosta ei myöskään löydy tällä hetkellä kuin yksi matto. Paljon on siis vielä hankittavaa ja tämä jatkuva googlailu sekä huonekalujen metsästäminen alkaa käydä jo ihan työstä. Nyt olen päässyt kuitenkin jo siihen vaiheeseen, että on aika alkaa työstämään tulevaa walk-in closettiamme. Itse asiassa kyseessä ei ole mikään closet, vaan muutimme seiniä poistamalla yhden ylimääräisen makuuhuoneen avaraksi "parveksi". Tuosta tilasta olisi siis jonain kauniina päivänä tarkoitus kuoriutua ihastuttava vaate- sekä pukeutumishuone.

On varmaan sanomattakin selvää, että huoneeseen tullaan asentamaan verhot. Vaikken mikään ujo olekaan, niin en ainakaan vielä koe sen suurempaa tarvetta paljastella uusille naapureillemme. Löysin myös juuri aivan täydellisen divaanin, joka tulee sopimaan tilaan kuin nenä päähän. Divaanin lisäksi huone tulee saamaan vielä myös siron pöydän sekä jalkalampun, jotta se voi tarvittaessa toimia myös viihtyisänä lukunurkkauksena. Se onkin sitten eri asia kuinka kauan tämän kaiken toteuttamiseen menee, mutta nyt olen onneksi jo päässyt alkuun!

P.s. Kaapit on ostettu Ikeasta ja ne ovat PAX- merkkisiä. Tarkemmat tiedot löytyvät täältä.

VIIKON PROS & CONS

+ Pääsin jälleen käymään uudessa lempikaupungissani Chicagossa ja tällä kertaa minulla kävi aivan mieletön shoppailutuuri! Olen siis metsästänyt erästä polka dot- mekkoa jo kuukausikaupalla, mutta se on valitettavasti ollut joka paikasta loppu. Satuin ohimennen kulkemaan vielä yhden Anthropologie- myymälän ohi juuri ennen sen sulkeutumista ja päätin poiketa nopeasti sisälle. Näyttäessäni kuvaa mekosta, myyjä totesi sen olleen jo pitkään loppuunmyyty. Juuri kun olin lähdössä ulos, hän haki minut takaisin ja pyysi vielä odottamaan hetken. Pengottuaan koko varastohuoneen läpi, hän löysi kuin löysikin sieltä vielä yhden pallomekon - ja vielä juuri minun koossani! Mekko ja minä olemme siis selvästi menttupii! 

+ Kävimme jokin aika sitten tilaamassa olohuoneeseemme aivan ihanan pöydän, jonka piti olla valmis joskus heinä-elokuussa. Sain tällä viikolla kuitenkin erittäin iloisia uutisia; pöytä toimitetaankin meille jo ensi viikon aikana! En voisi olla enää yhtään innostuneempi tuosta ilmoituksesta, sillä keskeneräinen asunto tekee tällaisen haluan-kaikki-nyt-heti- ihmisen aivan hulluksi!

- Chicagoon kannattaa pakata vain ykkösalkkareita, sillä metrotunneleiden ritilöistä puhalta tuuli ei anna lainkaan armoa. Satuin nimittäin koomatiloissani jäämään juuri sellaisen ritilän päälle lukemaan karttaa ja sekunnin päästä puoli Chicagoa näki minun rumimmat sekä kulahtaneimmat alushousuni. Ja voin kertoa, etten valitettavasti näyttänyt edes miljoonasosaa Marilyn Monroelta.

- Vaikka länteen onkin aina yhtä ihana matkustaa, tämä lennon jälkeinen kooma on jotain aivan järkyttävää. Purskahdin eilenkin väsymyksissäni itkemään ja soitin raivopuhelun miehelleni Espanjaan, kun en saanut meidän terassimme ovea lukkoon - se kertoo jo aika paljon minun tämänhetkisestä olotilastani. Lentoemäntien legendaariset "Jenkki- lentojen jälkeiset perheriidat" eivät siis selvästi ole tuulesta temmattuja.

YSTÄVÄN POLTTAREISTA

Viime viikonloppu meni aika juhlapainotteisissa merkeissä, sillä meillä oli silloin erään hyvän ystäväni polttarit. Tutustuin tulevaan morsiameen asuessani vielä Kuopiossa, sillä me molemmat jouduimme "pakkomuuttamaan" sinne miestemme töiden perässä. Muutto täysin vieraalle paikkakunnalle ilman omaa työpaikkaa tai tukiverkostoa aiheutti välillä melkoista kipuilua, joten onneksi pystyimme olemaan toisillemme vertaistukena. On siis sanomattakin selvää, että halusimme järjestää tuolla ihanalle morsiamelle mahdollisimman ikimuistoisen sekä mieluisen polttaripäivän.

Polttaripäivä alkoi herkullisella brunssilla. Ennen syömistä morsian yllätettiin kuitenkin aamustripparilla (!), joka oli minusta ehkä kaikkien aikojen paras idea! Päivän päätähti meinasikin vetää Mimosat väärään kurkkuun, kun yhtäkkiä huoneeseen pamahti hyvin eroottishenkisesti tanssahteleva mieshenkilö. 

Myös loppupäivä sujui hauskasti twerkkauksen sekä mukavan yhdessäolon merkeissä. Olimme lisäksi varanneet upean kattohuoneiston, jossa morsian sai valmistautua illan rientoja varten saunan sekä shampanjan merkeissä. Kaiken kaikkiaan päivä oli siis oikein onnistunut ja tuleva morsian onnesta sykkyrällä - mission accomplished!

ISO KIITOS VIELÄ KOKO POLTTARIPORUKALLE! <3

CHICAGOSTA

Kävin jokin aika sitten ensimmäistä kertaa työmatkalla Chicagossa ja rakastuin paikkaan aivan ensisilmäyksellä. Kaupunki oli kuin pienempi sekä vehreämpi versio New Yorkista, joten miten siitä olisi edes voinut olla pitämättä?! Vaikka Chicagolla on ehkä hiukan huono maine mitä turvallisuuteen tulee, itse en ainakaan tuntenut oloani missään vaiheessa "uhatuksi" - en edes silloin, kun eksyimme pimeän tullen joillekin sivukaduille yrittäessämme löytää Whole Foodsia. Kaupungin keskellä virtaava Chicago River, lukuisat kukkaistutukset sekä joen varrella sijaitsevat houkuttelevat ravintolat tekivätkin kaupungista jotenkin ihanan kotoisan. Chicagoon on siis ehdottomasti pakko päästä joskus myös lomailemaan!

Kävimme tietysti pienellä nähtävyyskierroksella ja siihen kuului itseoikeutetusti myös Buckingham Fountain, joka on monelle tuttu Pulmusten alkutunnarista. Suihkulähde sijaitsee viihtyisässä puistossa lähellä kuuluisaa "jättiläispapua", joten noilla nähtävyyksillä kannattaa vierailla vaikka aamulenkin lomassa.

Toukokuu on muuten aivan täydellinen aika vierailla Chicagossa, sillä sää oli jo mukavan lämmin, mutta suurimmat turistimassat eivät olleet vielä vallanneet kaupunkia. Heinä-elokuussa Chicago täyttyy kuulemani mukaan lukuisista ja lukuisista vierailijoista, joka hiukan hankaloittaa esimerkiksi ravintoloihin pääsyä.

Kuuluisan suihkulähteen lisäksi kävimme siis katsastamassa myös Beanin. En rehellisesti sanottuna ollut aiemmin edes kuullutkaan tästä jättipavusta, mutta pakkohan se oli käydä kuvaamassa muiden turistien perässä. Suhteellisen aikaisen ajankohdan takia paikalla ei onneksi ollut kovin paljon ihmisiä.

Pakollisten nähtävyyksien lisäksi reissuun mahtui myös hiukan shoppailua. Koska muutto uuteen kotiin on tehnyt melko ison loven lompakkoon, päätin vierailla melko pitkälti vain paikallisissa halpiskaupoissa. Uusi asunto saikin lopulta vaikka mitä tulkkareita, sillä mukaan tarttui muun muassa eteisen matto sekä superpehmeitä Ralph Laurenin kylpypyyhkeitä aivan naurettavaan hintaan! Yhdysvallat onkin aivan ehdoton lempimaani mitä shoppailuun tulee!