tiistai 8. toukokuuta 2018

UUDESTA KODISTA

Täällä sitä nyt ollaan, upouudessa kodissa! Sain napsaistua teille jo muutaman valokuvan, vaikka rehellisyyden nimissä iso osa asunnosta on edelleen aivan pommin jäljiltä. Koti tuntuu vielä myös hieman liian kliiniseltä. Vaikka haluammekin peruselementtien olevan vaaleita, huutaa asunto hiukan "lämpöä" sekä kotoisuutta muun muassa matoista, tammisista yksityiskohdista sekä muista sisustuksellisista jutuista. Olemme kuitenkin aivan täysin rakastuneita asunnon valoisuuteen sekä avaruuteen! Ja ennen kaikkea - kuinka ihanaa onkaan jälleen asua monen vuoden syrjähypyn jälkeen pääkaupunkiseudulla!









Vaikka uusi kotimme onkin jo ihan asuttavassa kunnossa, valmis se ei vielä ole. Noin miljoonan pikkuaskareen lisäksi meiltä puuttuu muun muassa suihkuseinät ja saunan lasiseinä on mystisesti väärää väriä (pyysimme kirkasta lasia - saimme tumman harmaata). Terassi on myös vielä aivan täysin vaiheessa ja takapihamme näyttää lähinnä kaatopaikalta. Olohuoneen korkea seinäpinta odottaa myös edelleen, että löytäisimme siihen oikeanlaista verhoilutiiltä (joka sekin taitaa olla ihan ikuisuusprojekti). Nyt pitäisi siis vain yrittää olla todella kärsivällinen, mikä on minulle ehkä maailmankaikkeuden vaikein asia.



sunnuntai 6. toukokuuta 2018

VIIKON PROS & CONS

+ Tämän viikon - ja oikeastaan koko vuoden - ehdottomasti isoin plussa menee meidän uudelle kodillemme! Mitkään sanat eivät riitä kertomaan kuinka täpinöissä olemme nyt olleet saadessamme vihdoinkin tämän ikuisuusprojektilta tuntuneen prosessin päätökseen!

+ Olemme grillailleet innoissamme koko kuluneen viikon, sillä tämä viime vuosi kerrostaloasunnossa on valitettavasti rajoittanut tuota "harrastusta". Mieheni bravuuri on paistaa meille kunnon pihvit, mutta minun mielestäni mikään ei voita melkein mustaksi grillattua Camping- makkaraa! (Se on muuten aivan mielettömän hyvää myös kylmänä!)

+ Viime päivät ovat olleet ihanan valoisia ja vaikka muuttoväsymys onkin tällä hetkellä todella kova, antaa lämmin kevätaurinko ihanasti lisäenegiaa!



- Voi apua miten paljon uusi koti syö rahaa! Melkein kaikki kalusteet menevät uusiksi, eikä tuleva terassikaan ole valitettavasti ilmainen. Miehelläni on edelleen myös työasunto Kuopiossa, joten pisteenä i:n päälle kaikkea pitää olla tuplasti.

- Maailman kärsimättömin ihminen (siis minä) sekä semivalmis talo ovat todella huono yhdistelmä. Vaikka kotimme onkin siis jo täysin asuttavassa kunnossa, on täällä noin miljardi pikkuasiaa, jotka pitäisi vielä laittaa kuntoon. Meinaan siis tulla aivan hulluksi kaikkien noiden loputtomien pikkuaskareiden kanssa!

- Muuton sekä viimeaikaisten aikaerolentojen kombo on aihettanut minulle ehkä kaikkien aikojen kamalimmat univaikeudet ja olen ollut viime päivät aivan järkyttävän väsynyt. Kaiken lisäksi olemme tehneet yötä myöten hommia saadaksemme kotimme mahdollisimman nopeasti kotoisaksi, joka ei varsinaisesti ainakaan paranna tätä minun koomatilaani. Tällä hetkellä minun tekisi mieli vain nukkua ainakin viikko putkeen!

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

XIANISTA

Blogi on saanut hiukan kärsiä viimeaikaisista muuttokiireistä, joten pahoittelut siitä! Minun tarkoituksenani oli tehdä muutama postaus valmiiksi neljä päivää kestäneellä Kiinan reissullani, mutta olin ehkä hieman liian optimistinen wifin toimivuuden suhteen... Eli eihän siitä sitten mitään tullut. Muuttokuvia on kuitenkin tulossa heti kun saamme edes jonkinnäköisen järjestyksen tähän kaaokseen, joten aloitetaan ensin Xianista.

Tällä kertaa kyseessä oli siis poikkeuksellisen pitkä työmatka, sillä vietimme kohteessa neljä päivää. Xian oli minulle aivan uusi tuttavuus, joten tekemistä riitti hyvin koko tuoksi ajaksi. Ensimmäisenä suuntasimme tietysti melkein koko miehistön voimin katsomaan terrakottasotilaita, sillä se on Xianissa vieraileville aivan ehdoton must. Automatka pelipaikalle kestää noin tunnin verran ja paikan päältä on mahdollisuus saada opastettu kierros, joka kestää noin parisen tuntia. Retki vaatii myös hiukan hermoja, sillä meidän lisäksemme sotilaita oli tullut ihastelemaan noin kaksi miljoonaa tungeksivaa kiinalaista.





Yleensä elän Kiinan matkoillani pelkällä Pizza Hutin pizzalla, mutta neljä päivää samalla annoksella tuntui hieman liioittelulta. Niinpä minun oli pakko ottaa itseäni niskasta kiinni ja antaa kiinalaiselle ruoalle mahdollisuus. Koska kana on Kiinassa hiukan epämiellyttävää, päätin pysytellä täysin vege-linjalla. Kasvikset maustetaan useasti runsaalla valkosipulilla, joka tuo niihin todella hyvän maun. Tosin ikinä ei voi ihan varmasti tietää mitä tilaa, sillä yhdessäkään vierailemassamme ruokapaikassa ei ollut englanninkielistä ruokalistaa. Paikallisten kielitaidosta kertoo myös se, ettei moni tarjoilija ymmärtänyt edes sanaa "coca cola". Reissulla pääsikin taas ihan kunnolla verestämään pantomiimin taitoja, jotka alkavat olla jo aika timanttiset.





torstai 26. huhtikuuta 2018

LEMPIKORUISTA

Onko kellään muulla siellä sellainen fiilis, että on jumittunut käyttämään aina samoja koruja - oli tilaisuus sitten melkein mikä tahansa? Minulta löytyy iso kasa ihania koruja, mutta jotenkin ne samat vanhat tuntuvat aina kaikista turvallisimmilta. Olen kyllä monesti yrittänyt lähteä ulos esimerkiksi suloisissa tupsukorvakoruissa, mutta viime hetkellä ne ovat vain tuntuneet olevan "liikaa".

Pakastessani tavaroita muuttoa varten kävin jo ihan pakostakin läpi koko korukokoelmani ja sieltähän löytyi vaikka mitä ihanaa! Nyt aionkin oikein ryhdistäytyä ja alkaa käyttämään niitä entistä useammin! Kesä on muutenkin hyvin otollista aikaa tälle minun tulevalle "koruharjoittelulleni", sillä esimerkiksi isot korvakorut näyttävät poikkeuksetta ihanan boheemeilta vaikka juuri mekkojen kanssa.


Viime aikojen lempikoruihini on kuulunut (luonnollisesti) kihlasormus, uusi Welly Merckin kello sekä kultainen medaljonki. Useimmiten korvistani löytyvät yksinkertaiset helmikorvakorut, mutta kuvassa näkyvät Chanelit ovat myös ihanan simppelit. Ja jos satun oikein villille päälle, olen voinut lisätä kellon kaveriksi vielä hyvin pelkistetyn rannekorun. Living on the edge.


`*HUOM! Kello on saatu lahjaksi Welly Merckiltä!

maanantai 23. huhtikuuta 2018

(VIIME) VIIKON PROS & CONS

+ Enää viikko muuttoon!!! Nämä viimeiset viikot ovat sujuneet aivan järjettömän hitaasti ja tämä viimeinen tulee varmasti olemaan aivan yhtä tuskaa. Onneksi lähden tällä viikolla muutaman päivän kestävälle työreissulle, joten saan pakostakin muuta ajateltavaa. Kohde on lisäksi minulle ihan uusi, joten tekemistä ja näkemistä varmasti riittää!

+  Jopa Kuopiosta on jo suurin osa lumista sulanut eli sieltä se kevät tulee! Tämä ei tosin ole mikään lempiaikani, sillä kaikki näyttää jotenkin karulta ja alastomalta. Aikaiset aamuherätykset ovat kuitenkin edes aavistuksen verran helpompia, kun ei tarvitse herätä siihen ainaiseen säkkipimeyteen.

+ Mainitsinko jo muutosta?!? Olen tällä hetkellä jo niin täpinöissä, etten yksinkertaisesti pysty ajattelemaan mitään muuta kuin uutta kotiamme!


- Viime viikko oli melko p*ska, sillä makasin monta päivää kuumeessa sekä korvasäryssä. Tämä koko viime vuosi on itse asiassa ollut melko haastava, sillä ihan järkyttävän stressin takia olen ollut todella usein kipeänä. Toivottavasti tämä kierre loppuu nyt kun pääsen viimein asettumaan aloilleni ja aloittamaan pitkästä aikaa jälleen "normaalin" elämän.

- Kävin otattamassa mitat tulevaa hääpukuani varten ja heräsin vihdoin siihen faktaan, että nyt menevät wingssit, kinuskikakut sekä muut kaloripommit totaaliselle kieltolistalle! En ole ikinä ollut mikään kaloreiden laskija, mutta nyt minun on oikeasti pakko tarttua itseäni niskasta kiinni etten näyttäisi tulevissa hääkuvissa aivan turvonneelta. (Jos kuitenkin näytän, niin onneksi kuvaajamme on myös taitava photoshopin kanssa.)


P.S. Pahoittelut postauksen myöhästyneestä aikataulusta, mutta viime päivät ovat olleet melko kiireisiä!

lauantai 21. huhtikuuta 2018

NAGOYASTA

Minun oli pakko toivoa tälle kuulle Nagoyan lentoja, että pääsisin pitkästä aikaa näkemään Japanin ihanan sakuran. Nagoya on aina ollut yksi lempparikohteistani Japanissa, sillä sen "pieni" koko (verrattuna siis esimerkiksi Tokioon) tekee kaupungista jotenkin mukavan kompaktin ja siellä on hyvin helppo liikkua. Kaikeksi onneksi lentotoiveeni meni läpi ja pääsin itse asiassa käymään Nagoyassa pariinkin otteeseen. 

Ensimmäinen noista reissuista meni lähinnä verestäessä muistoja, sillä olin viimeksi käynyt kaupungissa vuonna 2009. Parin eksymisen jälkeen (en siis osaa lukea karttaa) muistot alkoivat kuitenkin palautua jälleen mieleen ja liikkuminen sujui sen jälkeen ongelmitta. Japanilaiset myös auttavat mielellään, vaikkei yhteistä kieltä löytyisikään.


Nagoya Station.


Ja vaikka sakura itse asiassa jo vetelikin viimeisiään, päätimme mennä kokeilemaan josko Nagoyan linnan läheisyydestä löytyisi vielä kukkivia kirsikkapuita - ja löytyihän sieltä! Jos siis matka Japaniin kiinnostaa, suosittelen ehdottomasti menemään juuri sakuran aikaan. Pitkiä päiviä paiskivat paikallisetkin tuntuvat silloin rentoutuneemmilta ja kokoontuvat mieluusti kirsikkapuiden ympäröimiin puistoihin syömään lounastaan.

Japanialainen kollegani kertoi minulle lennon aikana, että tarkkaa aikaa sakuralle on kuitenkin vaikea ennustaa. Se myös vaihtelee vuosittain. Netistä löytyy joka tapauksessa erilaisia kalentereita, jotka antavat edes hiukan osviittaa parhaimmille kukintoajoille eri puolille maata. Pieni salapoliisintyö ennen Japanin matkan tilaamista siis kannattaa, sillä jokaisen pitäisi päästä kokemaan sakura edes kerran elämässään!


Nagoya Castle.


keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

VALMISTUVASTA KODISTA

Kohta se on valmis! Tällä viikolla työmiehet viimeistelevät vielä keittiön ja saamme vihdoinkin myös lattiat sekä ne oikeat rappuset. Maailman kärsimättömimpänä ihmisenä tämä odottelu on ollut rehellisesti sanottuna aivan yhtä helvettiä, mutta nyt alkaa onneksi jo maaliviiva häämöttää. (Luojan kiitos, sillä mielenterveyteni ei olisi kestänyt enää yhtään pidempään.)

Myös Juti oli kovin kiinnostunut tulevasta kodistaan ja juoksenteli innoissaan ympäri taloa. Tämä väliaikaisasuminen kerrostalossa on selvästi myös vaikuttanut Jutskuun, sillä oman pihan puuttuminen masensi sitä alkuun todella paljon. Onneksi tilanne muuttuu piakkoin ja "jälkikasvumme" pääsee jälleen kirmaamaan ympäri omaa pihaa.




Vaikka talon pitäisi olla valmis luovutettavaksi noin parin viikon päästä, tulee se kuitenkin vielä kokemaan muutamia muutoksia. Emme esimerkiksi ehtineet löytää ajoissa sopivaa verhoilutiiltä, joten olohuoneen tiiliseinä "asennetaan" vasta hiukan myöhemmin. Terassia tullaan lisäksi laajentamaan reilulla kädellä ja sinne lisätään myös palju. Eli tuleva kesä meneekin siis aika pitkälti uuden kodin sekä pihan fiksaamisessa - emmekä voisi olla enempää innoissamme!