MUNAKASMUFFINSSEISTA...

Säätiedotus: koko viikonlopun sataa ja on pirun kylmä. Asia selvä. Tilanne vaati siis erityisen hyvän aamupalan, sillä muuten iskisi todellinen hc-masennus. Eli siis jälleen kerran - Pinterest to the rescue! Sieltä löytyikin pienen selailun jälkeen hauska idea munakkaaseen muffinssien muodossa, joten ei kun kokeilemaan! 

Lopullinen ohje tosin onkin sitten taas sekamelska monesta eri reseptistä, mutta - yllättävää kyllä - lopputuloksesta tuli heti ensimmäisellä yrittämällä ihan täydellinen! Jääkiekkotuuletus ja ruksi seinään!

MUNAKASMUFFINSSIT (7 KPL)

5 kananmunaa
7 siivua kalkkunaleikettä
cheddar-juustoraastetta
paprikaa
ruohosipulia
suolaa
pippuria

Voitele muffinssivuoasta 7 kolosta.
Aseta niiden pohjalle siivu ohuen ohutta kalkkunaleikettä ja lisää leikkeleen pohjalle hiukan juustoraastetta.
Vatkaa munat rikki kulhossa ja mausta seos suolalla sekä pippurilla.
Kaada seosta varovasti kalkkunasiivun päälle. Muista kuitenkin, että leikkele kutistuu uunissa, joten jätä yläreunaan noin sentin verran tyhjää tilaa.
Lisää munakkaiden päälle ruohosipulia sekä pieneksi pilkottuja paprikapaloja.
Paista 200c:ssa noin 15 minuuttia tai kunnes kananmuna on kunnolla jähmettynyt.

Jottei aamupala olisi ollut liian terveellinen, paistoimme munakasmuffinssien kaveriksi vielä muutaman croissantin (nämä olivat sentään pakasteesta) ja aamupala olikin ihan täydellinen! Olen aina ollut todella huono paistamaan munakkaita, sillä jostain ihmeellisestä syystä ne eivät vain ikinä onnistu. Muffinssien muodossa munakkaista tuli kuitenkin ihan mahtavia, joten tämä superhelppo ja nopea aamupala jää varmasti elämään tähän talouteen piiiitkäksi aikaa. Ja kaiken lisäksi ne vielä näyttävätkin niin söpöiltä!

MALTASTA...

Viimeinkin matkakertomuksen viimeinen osa! Sisilian roadtripin jälkeen olikin siis vielä aika suunnata muutamaksi päiväksi Maltalle ja etenkin semi-ankean Palermon jälkeen ihastuimmekin tuohon pikkuruiseen maahan heti ensisilmäyksellä! Pieni Vallettan kaupunki oli erittäin siisti, viihtyisä ja kaikki tuntui toimivan. Ja mikä parasta - en nähnyt tuon viiden päivän aikana YHTÄKÄÄN kulkukoiraa! Minun itkemisestä turvonneet silmäluomeni (matkakumppanista puhumattakaan) kiittivät ja kumarsivat!

Kävimme yleisen hengailun sekä ihastelun lisäksi myös kiertämässä kaikki "pakolliset" nähtävyydet. Tai no ainakin suurimman osan, syy tähän selviää aivan tekstin lopusta... Tässä kuitenkin arvostelut noin pähkinänkuoressa:

BLUE LAGOON / COMINO ISLAND

Blue Lagoon oli aivan järkyttävä turistirysä, enkä valitettavasti voi suositella paikkaa kenellekään. Kallioinen ranta oli ahdettu täyteen rantatuoleja ja koko paikka oli pilattu liiallisella turismilla. Tosin mielipiteeseeni saattaa vaikuttaa myös se, etten muutenkaan ole erityisemmin ranta-ihmisiä...
Venematka rannalle ja Comino Islandille sujui kuitenkin kivasti maisemia ihastellen. Ja löytyihän tuolta "sattumalta" myös tuttuja, joiden kanssa oli kiva viettää retkipäivää aivan täydellisessä säässä!

Tämä kuva on otettu melko myöhään illalla ja juuri poislähtiessämme, jolloin suurin osa turistilaumasta oli jo lähtenyt rannalta.

POPEYE VILLAGE
Kylä on alunperin rakennettu 1980-luvulla Robin Williams'in tähdittämää elokuvaa varten. Pikkuruinen Popeye Village on hyvin söpö ja siellä saa mukavasti pari tuntia kulumaan katsellen ja ihmetellen - sekä tietysti nauttien ihanasta auringonpaisteesta esimerkiksi minigolfia pelatessa. Paikka sopii kuitenkin ehkä hiukan paremmin lapsiperheille. (Tai edes elokuvan nähneille..)

GOZO ISLAND
Maltalla käydessä Gozo taitaa olla ihan ehdoton vierailukohde. Suosittelenkin siis vuokraamaan auton (vasemmanpuoleisesta liikenteestä huolimatta) ja suuntaamaan saarelle vievälle autolautalle hyvissä ajoin. Etenkin kesäkuukausien viikonloppuina lauttaan voi joutua jonottamaan pidempäänkin, sillä silloin myös paikalliset haluavat retkeilemään tuolle söpölle pikkusaarelle.
Niiden "pakollisten" kivimuodostelmien sijaan me kuitenkin tykkäsimme enemmän Gozon pikkukylistä, joissa oli ihana kierrellä ympäriinsä ja ihastella suloisia yksityiskohtia. Saarella saa siis helposti kulumaan kokonaisen päivän.

MDINA
Tämä keskiaikainen pikkukaupunki oli pienestä koostaan huolimatta vierailemisen arvoinen. Tosin kahviloita sekä ravintoloita olisi saanut olla hiukan enemmän, sillä ne pari mitkä me löysimme olivat aivan tupaten täynnä.
Kävimme myös tutustumassa kaupungin keskiaikaiseen kidutusmuseoon, joka kylläkin oli aika ahdistava paikka. Uskomatonta miten paljon ihmisiltä löytyy kekseliäisyyttä mitä toisten kiduttamiseen tulee...

Ihanasta kohteesta huolimatta matkamme loppuosa ei sitten enää mennytkään ihan niin putkeen, sillä onnistuin hankkimaan itselleni jostain vatsataudin. Tilanteesta teki jossain määrin hyvin tragikoomisen se fakta, että olin juuri illallisella kehuskellut, miten en koskaan sairastu matkoilla (no okei, ellei Thaimaan hc-korvatulehdusta, Dubain mysteeri-ihottumaa sekä Kiinan sähköiskua lasketa mukaan). No, illallisesta parin tunnin päästä olinkin jo tyhjentämässä kroppaani suunnilleen kaikista sen sisälmyksistä. Ja tietysti pisteenä i:n päälle myös poikaystäväni sai saman taudin vuorokautta myöhemmin... Ihanan romantillista!

Mutta pakko nähdä tuossa sairastumisessa myös jotain hyvääkin, sillä tuon tehokkaampaa (ja nopeampaa) tapaa päästä lomakiloista ei kyllä löydy! Lisäksi kerkesimme taudista huolimatta nähdä Maltalla suunnilleen kaiken sen mitä olimme suunnitelleetkin, joten tapauksesta ei jäänyt sen suurempia trumoja (paitsi se, että VIHAAN oksentamista vieläkin vähän enemmän)!

P.S. Jackille pusuja ja kiitokset seurasta!

PERUNALETUISTA...

Minulla on juuri nyt meneillään se vaihe, kun kaikki vanhat ruokareseptit kyllästyttävät ja yritän parhaani mukaan löytää uusia ideoita. Bongasin netin syövereistä ohjeen perunaletuille tonnikalamoussella (jonka pitäisi kaiken huipuksi vielä sopia tällaiselle vatsavaivaisellekin) ja päätin antaa sille mahdollisuuden. Alkuperäinen mousse ei vain rehellisesti sanottuna maistunut juuri miltään, joten päätin hiukan tuunata sitä "vähän kaikella mitä jääkaapista sattui löytymään". Se sitten myös siitä vatsaystävällisyydestä... Idean reseptiin sain kuitenkin täältä.

PERUNALETUT

8 perunaa
1,5 dl kermaviiliä
3 munaa
0,5 dl gluteenitonta jauhoseosta
1 tl leivinjauhetta
1 tl psylliumia
1 tl suolaa

Keitä kuoritut perunat ja soseuta ne. Anna jäähtyä hetki.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne soseeseen.
Lisää lopuksi kermaviili sekä kananmunat ja sekoita tasaiseksi lettutaikinaksi.
Paista letut voissa melko paksuiksi ja nauti lämpimänä.

TONNIKALAMOUSSE

2 prk tonnikalaa
1 dl kermaviiliä
2 rkl ranskankermaa
2 rkl sweet chili-kastiketta
puolikas sipuli
fetaa
suolaa
pippuria
tilliä

Kaada tonnikalasta neste pois ja hienonna se haarukalla.
Pilko sipuli pieneksi ja lisää tonnikalan sekaan.
Lisää joukkoon muut aineet ja sekoita hyvin.
Anna maustua hetki jääkaapissa.

Perunaletuista tuli oikein hyviä, mutta jäin vielä miettimään millä tonnikalamoussen saisi korvattua. Tuunauksen jälkeen maku oli hyvä, mutta en siitäkään huolimatta ole mikään tonnikalan ylin ystävä. Lämpimänä, esimerkiksi pizzassa, se on oikein hyvää, mutta haluan ehdottomasti kokeilla reseptiä myös jollain muullakin ainesosalla. Kunhan vain ensin keksin millä...

PALERMOSTA...

PÄIVÄ 5, 6 & 7

Sisilian roadtrippimme päättyi Palermoon, jossa vietimme Italian-reissun lopuksi reilut kolme päivää. Kaupunkiin olisi mielestämme kyllä riittänyt vähempikin aika, sillä kohteessa ei juurikaan ollut mitään sen kummempia nähtävyyksiä (ellei sitten tykkää kierrellä kirkkoja). Lisäksi kaupunkia on mielestämme hehkutettu aivan liikaa, sillä se ei todellakaan vetänyt vertoja esimeksi Taorminan tai Modican suloisuudelle. Palermo oli mielestämme lähinnä vain likainen sekä täynnä kaaosta.

Alkuvalituksen jälkeen minun on kuitenkin todettava, että löytyi kaupungista myös jotain hyvääkin! Esimerkiksi hotellihuoneemme oli todella ihana! Löysimme netistä pitkän etsinnän jälkeen Palazzo Brunaccini Boutique-hotellin, joka täytti kaikki odotuksemme. Tilava huone oli hauskasti "kaksikerroksinen", erittäin siisti, netti toimi moitteettomasti sekä aamupala oli monipuolinen. Arvosana 5/5!

Löysimme Palermosta myös todella kivan ravintolan, jossa kävimme syömässä jopa kahteen otteeseen. Ravintola on nimeltään Antica Focacceria San Francesco ja naapuripöydistä kuuluneen italialaisen puheensorinan perusteella paikka oli myös paikallisten suosiossa. Nälkäkiukkuisina suomalaisina halusimme illalliselle hiukan aiemmin kuin eurooppalaisilla on tapana ja silloin terassille vielä mahtui ilman pöytävarausta. Yhdeksän aikoihin illalla paikka oli kuitenkin molempina iltoina aivan tupaten täynnä, joten suosittelen menemään pelipaikoille ajoissa. 

Erityisesti San Francescon pizza vakuutti ja tylsänä ihmisenä minun pitikin tilata se sama annos molempina iltoina. Älkääkä tuomitko, se nyt vain oli todella hyvää!

SISILIA ROADTRIPISTÄ VOL 3...

PÄIVÄ 4

Sciaccan pimeässä illassa viinitellessämme päätimme extempore varata seuraavaksi yöksi huoneen viinitilalta ja päädyimme pienen googlailun jälkeen paikkaan nimeltä Agriturismo Tarantola. Lähdimmekin siis heti aamusta ajelemaan suoraan maatilalle.

Tarantolaa pitää käsittääksemme vanhempi pariskunta, mutta me ehdimme tapaamaan ainoastaan tämän kyseisen herrasmiehen. Ja nimenomaan paino sanalla "herrasmies", sillä tuossa herrassa yhdistyi kaikki mahdolliset kliseet italialaisista miehistä; sieltä tuli siis sekä käsisuudelmia että niitä "Bella Laura"-huudahduksia. Mutta ei siis suinkaan sellaisella limaisella tavalla, vaan pikemminkin hyvin herttaisella.

Huoneemme ulkopuolelta.

Agriturismo Tarantola oli hyvin ikimuistoinen ja jännä paikka yöpyä, mutta eihän siellä totuuden nimissä ihan hirveästi tekemistä ollut. No, yleisen samoilun sekä viininjuonnin lisäksi siis. Pidemmäksi aikaa en siis voi paikkaa suositella - ainakaan tällaisille aktiivimatkaajille. Mutta yksi yö on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen!

Ja jos vain matkalaukkumme eivät olisi olleet jo lähtiessä ylipainoisia, mukaan olisi ehdottomasti tarttunut pari pulloa kyseisen viinitilan omaa viintä. Nyt jouduimme kuitenkin valitettavasti jättämään pullot tilalle, sillä mielessä oli vielä elävästi lähtöselvitysvirkailijan vihainen mulkaisu puntarilukemamme nähtyään... No, onneksi emme ole nirsoja valkkarimme suhteen (lue: siis ylipäänsä erota minkäänlaisia eroja viineissä), vaan kaikki menee mukisematta alas.

...jatkuu.

HUOM! Roadtripin aiemmat osat löytyvät täältä sekä täältä.

MERIHENKISESTÄ ASUSTA...

Koska vihaan urheilua, käyn sattuneesta syystä myös hyvin harvoin urheiluliikkeissä. Viikonloppuisella Matkus-reissulla mieheni kuitenkin halusi pistäytyä Stadiumissa ja yllättäen minä olinkin se, joka käveli liikkeestä ulos ostoskassin kanssa. Enhän minä tietenkään mitään urheilullista ostanut, vaan ihan täydellisen mallisen raitapaidan! Samaa paitaa löytyi liikkeestä myös monissa eri väreissä sekä raitakuosissa, joten minun on kyllä pakko hakea näitä lisää! Harmaa, musta ja valkoinen menee siis välittömästi ostoslistalle, sillä tuollaiset ohuet "pitkähihaiset t-paidat" ovat aivan täydellisiä esimerkiksi neuletakkien alla. 
(Ps. Pitkähihainen t-paita on muuten ehkä dorkimman kuuloinen vaatekäsite ikinä. Mutta millä muullakaan nimellä niitä voisi kutsua..? Joten menkööt nyt paremman puutteessa.)

HATTU: GENUINE PANAMA HAT

AURINKOLASIT: PRADA

PAITA: STADIUM

HAME: COS

LAUKKU: MICHAEL KORS

BALLERINAT: MANGO

SISILIA ROADTRIPISTÄ VOL 2...

PÄIVÄ 2 1/5

Tietyissä määrin hiukan epäonnistuneen Etna-reissun jälkeen ajoimme supersuloiseen Modican pikkukylään, joka oli kuin suoraan jostain satukirjasta. Varaamamme B&B, Palazzo il Cavaliere, oli sekin sekä sijainniltaan, että söpöyssijoitukseltaan ihan loistava valinta! Modica olikin juuri se toinen kylä, jossa olisimme mielellämme viihtyneet pidempäänkin; kaikin puolin todella idyllisen sekä viihtyisän näköinen paikka!

Ei Modicassa käsittääkseni mitään kirkkoja ihmeellisempiä nähtävyyksiä ole, mutta meille riitti sillä hetkellä täydellisesti vain samoilu ihanilla pikkukujilla. Niin ja tietysti kaunis terassiravintola, lasi kylmää valkkaria sekä herkullinen pasta-annos. Italiaa parhaimmillaan!

Näkymä Palazzo il Cavalieresta.

Cocktail bar Mamma Mia.

PÄIVÄ 3

Modicasta ajelimme Ennan suosittuun Outlet-kylään. Välillä matka kulki pitkin sellaista kinttupolkua, että olen melko varma sisäelinteni vaihtaneen paikkaa. Kaiken lisäksi outletista tarttui mukaan ainoastaan CK:n rintsikat, Ralph Laurenin pitkähihainen t-paita sekä CK:n uimahousut (not for me), joten paikka ei siis ollut mitään verrattuna esimerkiksi Miamin Sawgrass Mills'iin. Valikoima olikin siis suurimmaksi osin halvannäköisiä lumppuja, mutta tulipahan käytyä!

Outlet.

Outletista lähdimme ajelemaan Agrigentoon, jossa kävimme pikaisesti tutustumassa Temple Valley'yn. Paikka oli ihan käymisen arvoinen, vaikka ikivanhojen kivikasojen sijaan minun mielenkiintoni kohdistuikin lähinnä katukoirien syöttämiseen Jutin tulkkariherkuilla... Koirat vaikuttivat kuitenkin olevan suhteellisen hyvässä kunnossa, joten säästyin tällä erää onneksi suuremmilta kyyneltulvilta (=siis itkin hieman "hillitymmin").

Agrigentosta jatkoimme matkaamme pieneen Sciaccan kaupunkiin. Olimme kuitenkin perillä melko myöhään, joten Sciaccan kuvasaldo jäi pimeydestä johtuen melko köyhäksi. Tai no, lähestulkoon olemattomaksi.

Tuulinen Temple Valley.

...jatkuu.

HUOM! "Sisilia roadtripistä vol 1" löytyy täältä.