perjantai 30. syyskuuta 2016

BLONDIEN PYJAMAPARTYISTA

On olemassa yksi henkilö, jonka kanssa lähestulkoon kaikki meidän etukäteen suunnittelemamme jutut menevät veetuiksi ja se on ystäväni Toona (nimi muutettu). Vuosia sitten meidän piti esimerkiksi mennä yhdessä U2:n keikalle. En ole mikään bändin suurin fani, mutta halusin todella kovasti kuulla With Or Without You'n livenä. Noh, viime hetkellä (lue: Stadionin etuovilla) päätimmekin yhtäkkiä jättää keikan välistä ja mennä minun luokseni laulamaan Sing Staria. Siis aivan jär-je-tön-tä.

Tällä kertaa meidän alkuperäinen suunnitelmamme oli mennä risteilylle. No emmehän me tietenkään ikinä päässeet laivaan asti, vaan päädyimme loppujen lopuksi viettämään Toonan luokse pyjamabileitä.  Että miten meni noin niin kuin omasta mielestä - taas jälleen kerran?

No taisi tuo kylläkin olla se terveellisempi vaihtoehto viettää iltaa, sillä terveysruokiin hurahtanut ystäväni pakkosyötti minulle kyläilyn aikana kaiken mahdollisen härkiksestä superhunajaan ja inkiväärimehuun. Pakko tosin myöntää, että noin wannabe-jauhelihaksi härkis maistui yllättävän ookoolta. (En kyllä siltikään aio luopua siitä alkuperäisestä...)



Ja koska kyseessä oli tyttöjen ilta, piti meidän luonnollisesti tehdä kaikkea tyttömäistä. Tyynysota ja pilapuhelut unohtuivat, mutta onneksi meikkileikit eivät! Toona on kaiken huipuksi ylivoimaisesti pahin kosmetiikka-junkie jonka tiedän, joten pitihän minun taas hipeltää kaikki mahdolliset purkit läpi. Ja niitä muuten riitti... Tulipa ikävä kosmetiikka-alalle!




Jottei ilta olisi mennyt ihan liian terveelliseksi, oli meidän kuitenkin lopulta pakko tehdä täsmäisku Alkoon (eihän nyt takkatulen loimussa voi olla ilman viintä?!). Tosin se takkatuli meinasi jäädä pelkäksi haaveeksi, sillä taisimme sytytellä sitä noin kolme tuntia ennen kuin onnisti. Siis MITEN tulen sytyttäminen (vielä tulitikuilla!) voi olla noin vaikeaa?? Toivottavasti minulle ei koskaan käy sellaista "Cast Away-tilannetta", sillä kuolisin luultavasti välittömästi nälkään.



keskiviikko 28. syyskuuta 2016

OUDOISTA FAKTOISTA VOL 3

- Katson joka ilta sänkyyn mennessäni puhelimesta jotain Netflix-sarjaa. Tietysti olisi hieman katsojaystävällisempää käyttää siihen vaikka iPadia tai läppäriä, mutta jostain ihmeen syystä tihrustan sarjat aina iPhoneltani.

- Kaivan poikkeuksetta hampurilaisista aina suolakurkut pois. Niissä itsessään ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta lämmin suolakurkku on yksinkertaisesti vain väärin.


- Ainoa lääke mihin olen ikinä jäänyt koukkuun, on nenäsumute. Siitä luopuminen flunssan jälkeen tuntuu vain olevan ihan täysin mahdotonta! Nim. Koukussa myös parasta aikaa.

- Olen aina ollut ihan poikkeuksellisen huono kuski - ainakin mitä poikaystävääni on uskominen. Hän on jopa aikoinaan ilmoittanut minut "Suomen huonoin kuski"-ohjelman ensimmäiselle kaudelle ja ymmärtääkseni olisin myös päässyt mukaan. Erityisesti taskuparkkeeraaminen sekä moottoritielle liittyminen aiheuttaa minulle isoja ongelmia. Tai no itse asiassa ei niinkään, sillä en vain yksinkertaisesti suostu tekemään kumpaakaan niistä.


- En tule ikinäikinä liittymään snapchattiin, sillä mikään ei voi olla ärsyttävämpää kuin ne koiran naama-filtterit sun muut! Ihan oikeasti ihmiset, koittakaa jo päästä yli niistä!

- Minun on pakko istua elokuvateatterissa aina parillisella paikalla. Älkää edes kysykö.

- En ole ikinä juonut kahvia enkä oikein teetäkään. Kahvi on vain yksinkertaisesti pahaa ja teetä juon ainoastaan jos minulla on kylmä tai olen kipeä.


- Yksi suurimpia ongelmia Kuopioon muutossamme oli Stockmannin puuttuminen - not kidding. Tästä on todisteena myös se, että jouduin pari vuotta sitten opiskelujeni yhteydessä tekemään esseen rakkaimmasta paikastani. Muut koulutoverini tekivät samaisen kirjoitelman kesämökeistään tai kotisohvistaan, minä kirjoitin Stockmannista.

- Tämäkin outo fakta liittyy samaan aiheeseen; jos nimittäin ikinäkoskaan voittaisin lotossa, ihan ensimmäinen tekoni olisi tyhjentää Stockmann.



Huom! Oudoista faktoista vol 1 & 2 löytyy täältä sekä täältä!



maanantai 26. syyskuuta 2016

SYKSYISESTÄ HELSINGISTÄ

Ihana Helsinki, kyllä olikin jo ikävä tänne! Seuraavan viikon ajan minun on tarkoitus hoitaa taas kaikki "pakolliset" Helsinki-rituaalit: kampaaja (kyllä, käyn Helsingissä asti laitattamassa hiukseni), ystävien tapaamiset, vierailu ihanan Mummini luona sekä syömiset, juomiset & shoppailut. Toki aikatauluun on jätetty pieni rako myös dorkille ex tempore-ideoille, joita saattaa olla luvassa...

Shoppailusta puheen ollen... Syksyn tullen on ehkä maailman ihaninta pukea päälle kaikki ne vaatehuoneessa odottaneet superpehmoiset neuleet! Tosin kun ne joutuu raahaamaan mukanaan toiseen kaupunkiin, törmää väistämättäkin melko ärsyttävään ongelmaan; niitä kun mahtuu laukkuun vain kaksi kerrallaan. Niinpä minun piti tällekin käynnille ottaa mukaan melko monta matkalaukkua, jotta sain kaiken tarvittavan ängettyä matkaan...


Helsingin reissuilla on aina myös hirveät paineet testata kaikki (minulle) uudet ja hyväksi todetut ravintolat - niin kuin myös tälläkin kertaa. Harmikseni en ole vain ikinä tajunnut kirjoittaa niitä ylös ja tänne tullessamme olen aina poikkeuksetta unohtanut joka ikisen niistä - niin kuin myös tälläkin kertaa vol. 2. Pienen salapoliisityön jälkeen muistin Ahoritan olevan yksi niistä ja sen lounas osoittautuikin kaikin puolin oikein maukkaaksi. Vahva suositus sekä maun että hinnan puolesta!



Ja se yksi pakollinen kohde jo-kai-sel-la Helsingin vierailulla... Stockmann. <3 Onhan se kieltämättä hiukan outoa, että ihminen voi rakastaa jotain kauppaa niin paljon, mutta voisin ihan rehellisesti sanottuna viettää kyseisessä tavaratalossa vaikka tunteja - ja minä olen yleensä maailmankaikkeuden nopein shoppaaja!

Olisin tälläkin kertaa löytänyt ostettavaa noin sadallaviidellätuhannellämiljoonalla, mutta jossain kohtaa poikaystäväni piti vain viheltää peli poikki, tarttua minua kädestä ja taluttaa ystävällisesti ulos kaupasta. Ensi kerralla jätän kyllä sen ilonpilaajan miesparkkiin odottelemaan...






lauantai 24. syyskuuta 2016

SULOISESTA SULOSTA

Tulimme pitkästä aikaa käymään Helsingissä ja heti ensimmäisenä oli pakko päästä tutustumaan ystäväpariskunnan perheenlisäykseen, supersuloiseen Suloon. Tuo pieni, karhunpennun näköinen karvapallo saikin välittömästi aikaan ihan järkyttävän vauvahauvakuumeen, vaikka Jutissa (ja sen murrosiän oikuissa) onkin meille tarpeeksi haastetta nyt ainakin vähäksi aikaa... Ilmeisesti aika tosiaan kultaa muistot, sillä olin jo hetkisen verran täysin valmis elämään ilman mattoja ja käyttämään lähes kaiken vapaa-aikani pissien ja kakkojen siivoamiseen mitä jännittävimmistä paikoista. Nakerrettujen lattialistojen elvyttämisestä nyt puhumattakaan. Meidän onneksemme Juti kuitenkin oppi sisäsiistiksi melko varhain. Ja iän tuoman "viisauden" myötä myös lattialistat saavat tätä nykyä elää rauhassa elämänsä loppuun asti.

Pieni Sulo näytti vierailun aikana kuitenkin kaikki parhaat puolensa - ellei niitä muutamia herkkuvarkauksia lasketa (uhrina Juti). Maailmassa ei siis ehkä voikaan olla mitään sen ihanampaa kuin tuhisevat koiranpennut!






torstai 22. syyskuuta 2016

VAATEKRIISISTÄ

Viime viikonloppuinen pihakirppis sai minut penkomaan lähestulkoon koko asuntomme läpi ja miettimään mistä kaikesta olin valmis luopumaan. Myös tämä ikivanha Zaran syystakki päätyi tuohon vuoren kokoiseksi muodostuneeseen myyntikasaan. Jostain syystä en kuitenkaan ollut ihan vielä valmis luopumaan siitä, joten lopulta siirsin sen ainakin vielä toistaiseksi takaisin eteisen kaappiin.

Yleisesti ottaen vaatetilanteeni näyttää kirppiksen jälkeen hyvin huolestuttavalta; tuntuu ettei vaatehuoneeseen jäänyt roikkumaan kuin muutama hassu paita. Ongelma on kuitenkin tässä: en haluaisi ostaa mitään parinkympin huonolaatuisia neuleita, joita tulee käytettyä kerran tai pari. Ne hyvälaatuiset ja pitkäkestoiset vaatteet taas maksavat pienen omaisuuden ja en haluaisi (=edes pystyisi) kuluttaa yhteen neuleeseen useita satasia. Tämä ongelma siis pohjaa selkeästi joko väärään ura- tai miesvalintaan. Miljonääri (tai lottovoitto) wanted!





AURINKOLASIT: PRADA
KORVIKSET: CHANEL
TAKKI: ZARA
KAULUSPAITA: GINA TRICOT
FARKUT: GINA TRICOT
LAUKKU: MARC BY MARC JACOBS
BALLERINAT: MANGO


maanantai 19. syyskuuta 2016

TUBERKULOOSISTA

No okei. Ehkei minulla sentään ole tuberkuloosia (vaikka olenkin yleensä aika tehokas diagnosoimaan googlesta kaikki oireeni), mutta jotain sen tapaista nyt vähintään! Olihan tämä hc-flunssa vähän nähtävissä ottaen huomioon, että poikaystäväni oli kipeänä koko viime viikon. Myöskään eilinen pihakirppis ja kuuden tunnin ulkona hengailu ei ehkämahdollisesti ollut se kaikista paras idea... 

Eli mitä siis olen tehnyt viime päivät? No pääosin vain tätä: Finrexiniä, Netflixiä, päikkäreitä, teetä, hienoista kiukuttelua (johtuen p*skasta olosta) sekä ihan vaan yleistä koomailua. Olen myös löytänyt muutaman vuoden tauon jälkeen lukemisen uudelleen, joten olen koomailuni ohessa ehtinyt ahmimaan jo pari uutta Torey Haydenin kirjaa.


Olen muuten siitä outo ihminen, etten normaalisti juo ikinä kahvia enkä oikeastaan teetäkään. Kahvi on yksinkertaisesti vain pahaa ja teetä juon ainoastaan jos olen kipeä tai minulla on todella kylmä. Tuosta seikasta johtuen olenkin ihan todella huonoa seuraa käymään "kahvilla", sillä yleensä juon pelkästään vettä. Kun ottaa vielä huomioon sen faktan, etten oikeastaan pahemmin välitä myöskään leivoksista - vaikka siis tykkäänkin kovasti leipomisesta - niin kahviloissa pyöriminen ei vain ole ikinä ollut minun juttuni. (Viinillä käyminen onkin sitten taas asia ihan erikseen...)

Ainoa hyvä juttu tässä sairastamisessa on se, ettei minun ole edes tehnyt mieli karkkia! Tässä onkin nyt ihan vahingossa tullut vietettyä pisin karkkilakko vuosiin (ehkä siis noin huimat neljä päivää). Tule jo takaisin, makuaisti!




lauantai 17. syyskuuta 2016

SAARISTOKAUPUNGIN PIHAKIRPPIKSESTÄ

Kuopion Saaristokaupungissa järjestetään huomenna 18.9. klo 10-15 suuri pihakirppis ja se oli myös meille aivan loistava syy siivota kaapit sekä varasto. Myyntitavaraa kertyikin lopulta aivan hulluna, sillä päätimme yhteistuumin luopua kaikesta mitä emme ole hetkeen käyttäneet. Syy tähän hc-poistoon on siis vain ja ainoastaan asuntomme hyvin rajalliset säilytystilat - jotta emme siis pian asuisi tavaravuoren seassa ja pääsisi mukaan "Hulluihin hamstraajiin", oli tämä tyhjennysoperaatio kaikin puolin pakollinen toimenpide. Lisäinfoa myyntipaikoista löytyy muuten täältä sekä täältä.

Myynnissä on siis paljon hyvää tavaraa: vaatteita, koruja, kosmetiikkaa, hyväkuntoisia käyttötavaroita - you name it. Joukosta löytyy myös muutama helmi niille kaikista nopeimmille;  Calvin Kleinin pikkumusta, Filippa K:n paitoja, käyttämättömiä Burberryn pikkupyyhkeitä jne. Tule rohkeasti penkomaan!





TERVETULOA!