SAASTEISESTA PEKINGISTÄ

Minulla oli jokin aika sitten taas työmatka Pekingiin ja tämä oli ensimmäinen kerta ikinä, kun aion vain laiskotella koko reissun. Koska olin kuitenkin raahannut kameran mukanani, päätin sittenkin tsempata edes pienen päiväkävelyn verran ennen kuin hautautuisin hotellin muhkeaan sänkyyn Netflixin sekä Pizza Hutin pizzan kanssa (minun oma perinteeni Kiinan reissuilla).

Pienen googlailun jälkeen päätimme kollegani kanssa käydä katsastamassa Wangfujingin kuuluisan kävelykadun, josta löytyy paljon kauppoja sekä erilaisia ruokapaikkoja. Orastavasta nälästä huolimatta kiersimme kojut hyvin kaukaa, sillä vielä elävänä kiemurtelevat ötökkävartaat eivät pahemmin houkutelleet. Tästä päästäänkin taas siihen, miksi minä käyn joka Kiinan reissulla Pizza Hutissa - elättelen edelleen toivoa, ettei tuollaisessa ketjuravintolassa tarjoiltaisi koiraa tai minkäänlaisia ötököitä. Tähän vielä se rukousemoji.

Päiväkävelyn jälkeen hotellin sänky alkoi houkutella yhä vain enemmän, sillä ilmansaasteet olivat jälleen melko voimakkaina. Ulkona ei siis todellakaan tehnyt mieli olla kovinkaan kauaa. Niinpä me suuntasimme pikapikaa takaisin hotellille pizzalaatikot tiukasti kainaloissa. Rentouttavan kylvyn jälkeen olikin maailman paras fiilis päästä vihdoinkin valkoisten lakanoiden väliin katsomaan Viiden juttua. (Tuo sarja on kylläkin ehkä aavistuksen verran tylsä, mutta se saa nyt kelvata siihen asti, kunnes löydän Netflixistä jotakin mielenkiintoisempaa.)

HÄÄPUKUJEN SOVITUKSESTA

Minun alkuperäinen suunnitelmani oli tilata joku suhteellisen edullinen hääpuku netistä, mutta se strategia ei lopulta oikein ottanut tuulta alleen. Löysin kyllä muutamia edukkaampia mekkoja, mutta mikään niistä ei vain ollut tarpeeksi kiva. Eipä siinä sitten lopulta auttanut, kuin suunnata hääpukuliikkeeseen sovittelemaan!

Ensimmäinen shokki tuli siinä kohtaa, kun Vienon myyjä kertoi minun olevan melkoisen myöhään liikkeellä, sillä puvun tekemisessä saattaa kestää jopa kuusi kuukautta. Ensimmäinen opetus: häämaailmassa puoli vuotta ei ole aika eikä mikään. Seuraava shokki tuli pukujen hinnoissa. Siis jopa minä, maailmankaikkeuden huonoin rahankäyttäjä, menin melkein sanattomaksi nähdessäni tylliunelmien hintalaput. Toinen opetus: Ala säästää hääpukuun jo ensimmäisestä viikkorahasta.

Vieno.

Vienosta löytyi yksi hyvin varteenotettava vaihtoehto, mutta päätin mennä tarkastamaan vielä myös Stockmannin 7. kerroksessa sijaitsevan White Dress- hääpukuliikkeen. Siellä tilausaika oli itse asiassa vain kolme kuukautta, joten pelivaraa oli hiukan enemmän. Myös White Dress´stä löytyi ihana ja "minun näköiseni" mekko ja taidankin nyt pienen harkinnan jälkeen kallistua sen puoleen.

Spoilerina minun on kuitenkin pakko kertoa, ettei valintaan liittynyt kyyneleitä eikä ilotulituksia. Kyyneleiden sijaan havaittavissa oli lähinnä vain tuskan hikeä, sillä 1000-2500€ yhdestä mekosta on aivan järjetön summa! Kaiken lisäksi mieheni oli budjetoinut hääexceliimme mekon hinnaksi 50€, joten voi olla, että vieraat joutuvat tuomaan juhliimme sittenkin omat eväät.

White Dress.

VIIKON PROS & CONS

+ Minulla oli tällä viikolla ensimmäinen yhteinen lento toisen kaasoni kanssa, joka oli ihan huippukiva juttu! Finnairilla on siis jo yli 2000 matkustamohenkilökunnan jäsentä, joten tuttujen kanssa pääsee lentämään valitettavan harvoin.

+ Minun ripseni ovat kasvaneet Revitalashista jo niin järjettömän pitkiksi, että minun oli pakko lopettaa aineen käyttö - "liian pitkät" ripset kun toimivat laseja käyttäessä ärsyttävästi tuulilasinpyyhkijöinä.

+ Vaikka en itse ollutkaan hirveän innoissani huomatessani Kuopiossa olevan edelleen noin seitsemän metriä lunta, oli Juti kuitenkin onnellinen minunkin puolestani! Lumi tähän aikaan vuodesta pääsee siis plussiin ihan vain ja ainoastaan kinoksia rakastavan Jutskun takia.

- Alkuviikko meni jotenkin aivan koomassa, enkä saanut oikein mitään aikaiseksi. Myös ruoanlaitto pelkästään itselleni oli aivan ylitsepääsemätöntä (mies reissussa), joten tuin Kuopioon saapunutta Wolttia monena päivänä peräkkäin. Hyvä Woltille - huono Lauran rahatilanteelle.

- Eräs lukija vinkkasi minulle jokin aika sitten Etelä-Afrikan viinitiloja koskevasta dokumentista ja nyt sain vihdoinkin katsottua sen. Tässä samalla voinkin sitten perua minun suositukseni Etelä-Afrikassa viinitilailusta, sillä tuollainen toiminta on kaikkea muuta kuin hyväksyttävää. Dokumentti löytyy täältä.

- Ja kun nyt päästiin aiheeseen, niin suosittelen katsomaan myös Netflix- dokumentin The Cove. Tuon dokkarin jälkeen kaikki varmasti ymmärtävät miksi kierrän järjestään delfinaariot sekä "ui delfiinien kanssa"- paikat todella kaukaa! Varoitus: itkin ohjelman katsottuani kaksi päivää putkeen, sillä tuollainen julmuus on vain täysin käsittämätöntä.

THE BUTCHER´S DAUGHTERISTA

Jottei edellinen postaus Nykistä olisi venynyt kilometrin pituiseksi, päätin tehdä The Butcher´s Daughterista vielä ihan oman postauksensa. Tämä ravintola tuntuu olevan Cha Cha Matchan rinnalla yksi niistä paikoista, jotka pyörivät tällä hetkellä kaikkien New Yorkiin matkustavien Insta-feedeissä. Enkä minä kyllä ihmettelekään, sillä ravintola on todella söpö sekä viihtyisä!

Palvelu sen sijaan ei ollut sieltä nopeimmasta päästä, sillä odottelimme avokadoleipiämme reilun tunnin. Luulisi, ettei leivän paahtamisessa menisi ihan niin kauaa (etenkin kun ravintolassa ei ollut meidän lisäksemme mitenkään erityisen paljon ihmisiä), mutta kyllä siinä vain meni. Vielä suurempi pettymys oli kuitenkin se parin kyselyn jälkeen saapunut annos, joka ei maistunut oikein miltään. Meille ei siis valitettavasti jäänyt ravintolasta kovin hyvää kokemusta - etenkin, kun odotukset olivat kaiken hypetyksen jälkeen todella korkealla. Eli söpöstä ulkonäöstä huolimatta ei jatkoon.

IHANASTA NEW YORKISTA

Olin pari viikkoa sitten jälleen työmatkalla New Yorkissa, eikä kevät ole vielä valitettavasti saapunut sinnekään - ainakaan mitä ensimmäiseen iltaamme tulee. Päästessämme perille kaupungissa oli nimittäin aivan jäätävä lumimyrsky. Sekään ei kuitenkaan saanut meitä pysymään hotellihuoneissamme vaan päätimme työkaverini kanssa lähteä pienelle iltakävelylle - tuli taivaalta sitten ihan mitä tahansa. Muut eivät ilmeisesti olleet samaa mieltä kanssamme, sillä kaduilla ei ollut meidän lisäksemme suunnilleen ketään muita kuin poliiseja sekä palomiehiä. Talsittuamme hetken aikaa myrskyn keskellä myös me päätimme luovuttaa sen illan osalta. Siispä pikaiset Sephora- ostokset lähimmässä ostoskeskuksessa sekä pientä iltapalaa Whole Foodsista ja äkkiä hotellihuoneeseen peiton alle!

The Oculus.

Vaikka aamu sarasti aurinkoisena ja kirkkaana, edellispäivän myrskykeli oli vielä vahvana mielessä - etenkin, kun litimärät nilkkurini eivät olleetkaan kuivuneet yön aikana. Ei siinä sitten auttanut kuin ottaa hiustenkuivaaja kauniiseen käteen ja kuivata kengät sen avustuksella. (Tämä ei kuulemani mukaan ole paras tapa kohdella nahkakenkiä, mutta hätä ei siinä kohtaa lukenut lakia.)

Aamulla hoidin alta muutamat pakolliset shoppailut tulevaa kotia varten Century 21:ssä, jonka jälkeen lähdimme kollegani kanssa kävelemään Sohoon. Vaikka New Yorkia olikin ihana fiilistellä päiväkävelyn merkeissä, oli siinä myös omat haasteensa - etenkin kun kumpikaan meistä ei varsinaisesti ollut mikään Minna Kauppi. Emme siis päässeet aivan sitä suorinta reittiä perille, mutta pääsimme kuitenkin!

Reippailun ja parin eksymisen jälkeen haimme pientä lisäenergiaa paljon hypetetystä Cha Cha Matchasta, joka olikin kieltämättä todella söpö kahvila. Itse en kuitenkaan rehellisesti sanottuna aina ymmärrä kaikkien terveysvillityksien päälle ja sama koskee myös matchaa. Paikan täytetty croisantti oli ihan mielettömän hyvä, mutta Matcha Chai Latte ei päässyt jatkoon. Oli miten oli, kahvila on käymisen arvoinen jo ihan vaikka ulkonäkönsäkin takia!

Cha Cha Matchan jälkeen ehdimme käymään vielä lounaalla The Butcher´s Daughter´ssa, josta teen postauksen vielä erikseen. Sen jälkeen olikin aika palata takaisin hotellille ja vaihtaa virkapuku ylle paluumatkaa varten. Olipa taas jälleen kerran ihan mielettömän ihana Nykin reissu, vaikka siitä toipuminen aina ottaakin oman aikansa. Seuraavaa odotellessa...

CALVIN KLEININ KUKKAMEKOSTA

Niin kuin täällä jo muistaakseni kerran mainitsinkin, löysin viime New Yorkin reissulta aivan ihanan kukkamekon ystäväpariskunnan tuleviin häihin! Ihastelin Calvin Kleinin mekkoa jo vuoden alussa Miamissa, mutta sen "kaikki muhkurat" paljastava kangas häiritsi minua sen verran, että mekko jäi kauppaan. Sen oli kuitenkin selkeästi tarkoitus päätyä minun kaappiini, sillä minä kirjaimellisesti törmäsin tuohon samaiseen kukkamekkoon piipahtaessani nopeasti Century 21:ssa. "Muhkura-ongelma" taas ratkesi sillä, että nappasin mukaani normaalia isomman koon - tällä kertaa kaupassa oli onneksi laajempi valikoima mistä valita. Nyt on sitten muhkuroillakin tilaa hengittää rauhassa.

Vaikken siis olekaan ikinä ollut mikään alerekkien penkoja, Century 21:stä voi tehdä välillä todella hyviä sekä edullisia ostoksia! Muistan myös aikoinaan hankkineeni samasta liikkeestä erään jakun $50:lla, kun tuo sama vaate maksoi Stockmannilla melkein 500€. Jos siis olet suuntaamassa New Yorkiin, käy ihmeessä tekemässä löytöjä!

P.s. Kiitos asuntolainasta ihanat I & S! <3

VIIKON PROS & CONS

+ Tämä on ollut siitä aivan huippuviikko, että pääsin vihdoinkin kokeilemaan hääpukuja! Vienosta löytyi toinen toistaan kauniimpia mekkoja, mutta ne kaikki jäivät nyt ainakin vielä toistaiseksi mietintäasteelle. (Aiheesta on tulossa oma postauksensa.)

+ Kävin pitkästä aikaa ystäväni kanssa Kampin Hokussa syömässä ja voiluoja miten hyvää heidän teriyakilohensa oikein on! Tämä on juuri sellainen annos, jonka jälkeen tekee mieli nuolla koko lautanen puhtaaksi.

+ Muuttopäivä häämöttää reilun kuukauden päässä - ellei taloon sitten vielä osu joku meteoriitti - enkä ole varmaan koskaan odottanut mitään näin paljon! En luultavasti tule ensimmäiseen puoleen vuoteen poistumaan lainkaan kotoa (no ehkä töihin pari kertaa).

 

 

- Siitäkin huolimatta, että hääpukuja oli ihana sovitella, tuli minulle pienenä shokkina kuinka paljon ne oikein maksavat! Vaikka olenkin siis maailmankaikkeuden huonoin rahankäyttäjä, enkä ymmärrä mieheni mukaan ollenkaan rahan päälle, jopa minun leukani loksahti auki kuullessani pukujen hinnat! Nyt taitaakin mennä hääbudjetti aivan uuteen uskoon...

- Minulle tuli myös aivan uutena tietona, että hääpuku pitää tilata puoli vuotta ennen hääjuhlia, jotta se ehditään valmistaa mittojen mukaan. Eli siis periaatteessa minä olen jo tässä vaiheessa myöhässä aikataulusta. Nähtäväksi siis jää missä hätävara-lumpussa minä lopulta joudunkaan kävelemään alttarille...

- Löysin tällä viikolla uuden himokohteen ja se on Fazer Cafen kinuskikakku - aivan järjettömän hyvää! Tämä "uutinen" menee miinuksiin siksi, että olematon häädieettini ei olisi tarvinnut enää yhtään enempää houkutuksia. Nim. Selkärangaton.

Hoku. <3