MELAKASTA

Jottei koko Kuala Lumpuri menisi ihan vain löysäilyksi, päätimme tarttua itseämme niskasta kiinni ja tehdä jotain "matkailullisesti järkevää". Niinpä siis vuokrasimme päiväksi käyttöömme taksin, joka vei meidät Melakan historialliseen kaupunkiin. Auto kuljettajineen maksoi 40€/hlö, mikä oli meistä hyvin kohtuullinen hinta. Toki voi myös olla, että meitä kusetettiin aivan kuusi-nolla, mutta muutamasta paikasta kyseltyämme tuo oli kuitenkin edullisin hinta minkä löysimme.

Matka Melakaan kesti kaksi tuntia per suunta, mutta se oli kuitenkin kaiken istumisen arvoinen. Pieni ja söpö kaupunki oli täynnä ihanan ränsistyneitä vanhoja taloja sekä pikkuisia kujia. Muusta Malesiasta poiketen Melakan vanhan kaupungin kaduista pidetään todella hyvää huolta, joten alue oli lähes kokonaan roskaton ja siisti. Lähestyvä kiinalaisten uusi vuosi näkyi myös vahvasti, sillä värikkäitä koristeita oli reippaasti etenkin Chinatownin alueella.

Melakan vanhan kaupungin alue on sen verran pieni, että kaikki sen nähtävyydet ovat ihan kävelymatkan päässä toisistaan. Päivä kuluikin todella mukavasti maisemia sekä kauniita rakennuksia ihastellen. Niin ja tietysti syöden. Ruoka-annokset maksavat Malesiassa noin 2€/kpl, joten meiltä on lähtenyt mopo ihan täysin käsistä ja tilaamme aina ihan järjettömän määrän ruokaa (siitäkin huolimatta kaikki on aina syöty reippaasti)!

Lopuksi taksikuskimme vei meidät vielä Upside Down Houseen, joka kaikessa dorkuudessaan oli kuitenkin ihan hauska paikka vierailla!

KUALA LUMPURISTA (JA UUDESTA MULBERRYSTÄ)

Melbournesta matka jatkui siis Malesian Kuala Lumpuriin. Näin viidennen viikon kohdalla alkaa jo painaa pieni matkaväsymys, joten ensimmäiset pari päivää ovat kuluneet aika rauhallisissa merkeissä. Yövymme Impiana KLCC -hotellissa, jonka neljä tähteä ovat kivaa vaihtelua meidän Melbournen ankealle budjettihotellillemme. Täältä huippuhotelleja saa siis todella edullisesti, joka on tässä vaiheessa matkaa ihan erityisen kiva juttu!

Olemme siis pääosin vain makoilleet poolilla, fiilistelleet ihanaa auringonpaistetta, syöneet hyvin sekä menneet ajoissa nukkumaan (koska vanhuus).

Vaikka olemmekin siis ottaneet viime päivät aika rennosti, on siihen sekaan mahtunut vähän jotain aktiviteettiakin. Ehkä Kualan kuuluisin nähtävyys, Petronas Towers, sijaitsee aivan hotellimme vieressä, joten kävimme ohimennessä nappaamassa torneista pari valokuvaa.

Olemme myös käyneet shoppailemassa hiukan, sillä se on ilmeisesti se Kuala Lumpurin "juttu". Tosin eilen suunnatessamme kohti Pavilion KL -kauppakeskusta, törmäsimme Red Box -nimiseen karaokebaariin, josta sai vuokrata oman karaokekopin. No, näin karaoken "ystävinä" emme tietenkään voineet ohittaa paikkaa, vaan hetkeä myöhemmin löysimme itsemme kopista laulamassa täysillä Livin´ On A Prayeria.

Olisihan minun kuitenkin pitänyt muistaa, ettei tunti tuollaisessa kopissa riitä mihinkään (karaokekopit olivat yksi ehdoton suosikkini käydessäni vielä säännöllisesti Japanissa). Niinpä me loppujen lopuksi lauloimme siellä kahdestaan kolmen tunnin ajan! Olisimme itse asiassa laulaneet vielä pidempäänkin, mutta siinä kohtaa meiltä kummaltakaan ei enää lähtenyt ääntä. Ja olimme kuitenkin jo ehtineet raiskaamaan koko Adelen, Whitney Houstonin, Mariah Careyn, Roxetten sekä Bon Jovin tuotannon, joten ehkä meidän olikin jo aika siirtyä eteenpäin...

Ja siitä shoppailusta... Pavilionista ei todellakaan tarvinnut lähteä tyhjin käsin, sillä löysin Mulberryltä aivan superihanan lompakon -46% halvennuksella! Ja kyseessä ei todellakaan ollut edes heräteostos, sillä olin jo etukäteen suunnitellut sijoittavani juuri tämän kyseisen merkin rahapussiin. Tosin nyt ei tarvinnut sen kummemmin edes sijoittaa, sillä lompakko sai uuden kodin todella edulliseen hintaan, jei!

GREAT OCEAN ROADISTA

Meidän viimeinen päivämme Australiassa sujui pienen road tripin merkeissä. Lento Malesiaan lähti vasta aamuyöllä, joten päätimme siis vuokrata auton ja lähteä ajamaan paljon kehutun Great Ocean Roadin. Ajoimme ensin suorilta Port Fairyyn lounaalle ja aloitimme sieltä Ocean Roadin ajelemalla kohti itää. 

Great Ocean Road on siis noin 250km pitkä ja sen varrelta löytyy mitä makeampia nähtävyyksiä! Tosin odotin paikkoja olevan vielä enemmänkin, sillä suurin osa reitistä ei nimestään huolimatta edes kulkenut merenrantaa pitkin.

Toisaalta, löytyi reitiltä lopulta muutakin "nähtävää" kuin vain pelkät maisemat. Olimme kävelemässä takaisin autolle eräältä näköalapaikalta, kun meidän eteemme luikerteli noin 1.5 metriä pitkä käärme. Nyt ymmärrän mitä tarkoitetaan käsitteellä paskahalvaus, sillä minuun iski juurikin sellainen. Jähmetyin täysin paikalleni ja rupesin panikoidessani melkein itkuhyperventiloimaan. Onneksi käärme poistui nopeasti paikalta, mutta minun paniikkikohtaukseni ei niinkään. Toipumista edelleen odotellessa...

Googlasimme käärmeen myöhemmin (päästyämme siis pois Ausseista) ja siellähän se oli Australian kymmenen vaarallisimman käärmeen joukossa. Eli toisin sanoen kävimme siis todella lähellä kuolemaa.

Loch Ard Gorge.

The Razorback.

Twelve Apostles.

Lopuksi ajelimme vielä Kennett Riveriin, jossa näkee kuulemamme mukaan paljon koaloita. Niitä oli alkuun melko vaikea erottaa, sillä suurin osa oli aika ylhäällä puissa. Lopulta onnistuimme kuitenkin bongaamaan muutaman! Ihan mieletöntä nähdä niitä niiden omassa elinympäristössä syömässä lehtiä sekä nukkumassa hellyttävästi oksaa vasten. Ihania otuksia!

Ja lähtiessämme koalametsästä meidän automme eteen hyppäsi vielä pari kenguruakin! Olimme nähneet muutaman jo aiemminkin, mutta emme noin läheltä. Kengurut jäivät ihmettelemään meitä hetkeksi aikaa ennen kuin jatkoivat matkaansa kohti metsää. Tulipa siis viimeisen päivän kunniaksi oikein todellinen lähikontakti Australian wildlifeen...

Lorne.

BIITSEILYSTÄ SEKÄ ROOFTOP CINEMASTA

Vaikken sen kummemmin mikään biitsi-ihminen olekaan, piti meidän tietysti käydä katsomassa Melbournen Brighton Beach. Tosin rannalla ei noiden söpöjen pikkutalojen lisäksi ollut oikein mitään muuta (palveluista nyt puhumattakaan), joten emme viihtyneet siellä kovinkaan kauaa.

Koska Brighton Beachillä oli siis todella nihkeästi minkäänlaisia palveluja, nappasimme lennosta taksin ja suuntasimme St Kilda Beachille. Sieltä löytyy ravintoloita suhteellisen läheltä rantaa, joten kävimme heti alkuun lounaalla Bluefig-nimisessä kreikkalaisessa ravintolassa. Chicken souvlaki oli todella hyvää ja niin oli myös Pina Colada! Vaikka rakastan kyseistä drinksua ihan yli kaiken, tilaan sitä nykyään erittäin harvoin. Syy siihen on se, että todella harva ravintola osaa tehdä sen oikein; juoman pitää siis ehdottomasti olla pehmeän kermaista eikä sellaista vetistä litkua!

Lounaan jälkeen menimme pyyhkeinemme ruokalepoilemaan pienelle laiturille, sillä tulikuuma hiekka kaikkine örkkeineen ei oikein innostanut. Auringon paahteessa lämpötila kohosi kuitenkin johonkin seitsemäänkymmeneen (oma arvioni), joten emme loppujen lopuksi voineet olla lämpöhalvauksen pelossa kauaa myöskään St Kilda Beachillä. Yhteenvetona meidän biitsipäivämme onnistuminen oli siis luokkaa 1/10 (poislukien ruoka sekä juoma).

Vaikka biitseilyt menivätkin vähän reisille, pelasti ilta lopulta koko päivän! Olimme varanneet liput Rooftop Cinemaan katsomaan Russell Crowen sekä Ryan Goslingin tähtittämää elokuvaa The Nice Guys. Ja en ehkä kestä miten täydellinen paikka tuo kattoterassi leffankatselulle oikein olikaan! Päivällä terassi siis toimii baarina, mutta illaksi se muutetaan ulkoilmaelokuvateatteriksi (en todellakaan tiedä onko tuo yhdyssana).

Menimme kattoterassille vähän etuajassa, jotta ehtisimme juoda parit drinksut ennen elokuvan alkua. Päädyimme lopulta myös tilaamaan sangriamme kaveriksi hampurilaiset ja onneksi tilasimmekin, sillä ne olivat yhdet tämän reissun parhaimmista!

Auringon laskiessa henkilökunta raivasi baaripöydät sekä tuolit pois ja asetti niiden tilalle monta riviä aurinkotuoleja. Niistä olikin yllättävän mukava katsella leffaa - etenkin kun pystyit siinä samalla bongailemaan taivaalta tähdenlentoja. Paikka oli siis kaiken kaikkiaan ihan mieletön, joten erittäin vahva suositus!