BANGKOKISTA

Vaikka olen käynyt työn puolesta Thaimaassa noin tsiljoona kertaa, jostain syystä en kuitenkaan ole ikinä ennen vieraillut Bangkokissa. Olikin siis kiva päästä viimein näkemään sekin suurkaupunki, vaikken niin erityisemmin Thaimaan ystävä olekaan.  Yksi yö Bangkokissa piti sisällään pääosin kahta asiaa; hierontaa sekä järjettömän hyvää ruokaa. Innostuimme lopulta hieronnasta jopa niin paljon, että vietimme kauneushoitolassa kolme tuntia putkeen. Olisimme jääneet vielä pidemmäksikin aikaa (etenkin kun kahden tunnin öljyhieronta sekä tunnin jalkahieronta kustansi yhteensä järjettömät 26€), mutta nälkä ajoi meidät siinä vaiheessa chicken sataylle.

Hieronnan sekä ruoan jälkeen jaksoikin sitten vielä kävellä kilometrikaupalla kaupungilla, vaikka takana olikin valvottu yö sekä pitkäpitkä lento. Tosin ostospuoli jäi tälläkin Thaimaan matkalla erittäin vähäiseksi, sillä en ole vain ikinä lämmennyt turistikrääsälle tai feikkitavaroille. Lentokentältä tulkkariksi napattu mango on sticky rice taisikin olla koko reissun paras ostos!

Satuin muuten menolennolla käymään aivan täydelliseen aikaan moikkaamassa ohjaamon "poikia", sillä ikkunoissa välkkyi juuri sillä hetkellä jättikokoinen ukkosmyrsky. Vaikka rajuilma siis olikin melko kaukana, oli ihan mieletöntä päästä näkemään salamointia noin "läheltä" ja vielä tuollaisesta perspektiivistä! Olipa kyllä ihan huikea valoshow!

Illalla kävimme vielä yömyssyillä Siroccossa, josta oli aivan huikeat näkymät! Tosin huikeat olivat myös drinksujen hinnatkin eli siellä se yksi juoma oli tosiaankin tarpeeksi. Ravintolan terassi oli lisäksi niin hämärä, ettei minun pienen Olympukseni voimat riittäneet ollenkaan kuvaamaan niin pimeässä. Siitä (sekä yleisestä laiskuudesta) johtuen kuvasaldo jäikin tällä kertaa hiukan laihaksi. Mutta yritetään korjata se tilanne sitten seuraavalla "bangkokkilaisella".

KAIVOPUISTON LENTONÄYTÖKSESTÄ

Niin kuin 100 000 muutakin ihmistä, myös me vyöryimme viime perjantaina Kaivopuiston lentonäytökseen. Tosin näen jo töissä niin paljon lentokoneita, että rehellisyyden nimissä menin itse paikalle lähinnä vain piknikin takia. Minulla sattui vielä edellisenä päivänä olemaan lento Pariisiin, josta piti tietysti raahata selkä vääränä (hyvin kohtuuhintaista) samppanjaa. Se sopikin ihan erinomaisesti yhteen kaikkien piknikherkkujen kanssa - vaikka tosin minun alkoholituntemuksellani ruokien kanssa olisi kyllä mennyt alas lähestulkoon mikä tahansa kesäisen raikas kuplajuoma.

Ja vaikka itse keskityinkin lähinnä vain syömiseen, juomiseen sekä yleiseen hengailuun, olivat erityisesti näytöksen viimeiset pari tuntia kieltämättä kyllä aika makeita. Tosin meinaan vieläkin saada sydänkohtauksen joka ikinen kerta kun ne hävittäjät (vai mitkä lie) ohittavat toisensa niin läheltä, että näyttää aivan kuin ne törmäisivät!

MAAILMAN HELPOIMMASTA TAVASTA AUTTAA

Parin viikon takainen muutto herätti minut taas siihen faktaan, että meidän kaappimme ovat pullollaan kaikenlaista sekalaista krääsää. Toki sitä on aina silloin tällöin yritetty myös myydä kirpputorilla, mutta tavarakasan suuruudesta johtuen iso osa jää kuitenkin aina myymättä. Olen monesti miettinyt mitä niille tekisin, sillä eihän nyt hyväkuntoista tavaraa voi roskiinkaan heittää. Käytyäni viime marraskuussa Liettuassa tutustumassa Pet Rescue Finlandin toimintaan, ratkesi siinä ohessa vihdoin myös meidän "tavaraongelmamme". Tämä kyseinen hyväntekeväisyysjärjestö nimittäin vastaanottaa erittäin mielellään kaikenlaista tavaraa, jotka yhdistys voi sitten myydä eteenpäin kirpputorilla. Ja mikä parasta; koko tuotto käytetään Liettuan kodittomien koirien sekä kissojen lääkkeisiin, leikkauksiin sekä ruokaan. Itse en koirarakkaana ihmisenä voisi kuvitella mitään tämän parempaa hyväntekeväisyyskohdetta ja olemmekin jo poikaystäväni kanssa lahjoittaneet järjestölle pahvilaatikkokaupalla meille turhaa tavaraa. Olen raahannut keräyspisteeseen myös kaikki varastostamme löytyneet matot, pyyhkeet sekä tyynyt, sillä niitä voidaan käyttää tarhoilla koirien nukkuma-alustoina.

Homma toimii näin: kokoa kaapeistasi sekä varastostasi kaikki itsellesi tarpeettomat tavarat ja toimita ne Pet Rescue Finlandin keräyspisteeseen, joka löytyy Helsingistä osoitteesta Aleksis Kiven katu 32-34 (Suomen Tanssitarvike Oy). Jos sinulla ei ole mahdollisuutta toimittaa lahjoitustasi perille, he voivat tarvittaessa myös noutaa sen kotoasi (pääkaupunkiseutu). Pienetkin lahjoitukset ovat enemmän kuin tervetulleita ja etenkin lasten lelut sekä erilaiset kodin tavarat liikkuvat kirpparilla hyvin. Lisäinfoa saa Pet Rescuen numerosta 040 571 8196 tai järjestön virallisilta nettisivuilta. SUURI KIITOS kaikille lahjoittajille jo näin etukäteen! <3

JUTIN KOLMANSISTA SYNTTÄREISTÄ

Meidän pörröinen rakkautemme hedelmä täytti torstaina jo huimat kolme vuotta! Jutin synttäreitä juhlittiin tietysti kakulla, joka oli perinteisesti tänäkin vuonna sulatejuustolla kuorrutettu jättilihapulla. Päivänsankari on kyllä selvästi "aikuistunut" viime vuodesta, sillä se ei tällä kertaa vetänyt läheskään yhtä isoja raivareita kun kakkua ei saanutkaan maistaa ihan HETI. Hyvä Jutsku!

Lahjaksi synttärisankari sai uuden piipittävän hiiren Mustista ja Mirristä, sillä edellinen samanlainen on jo kaluttu lähes puhki. Hiiri löytyi kyllä oikeasti kissojen osastolta, mutta mitä Juti ei tiedä, ei sitä vahingoitakaan (tai siis lähinnä sen itsetuntoa).

OSAKASTA

Ensimmäinen lentoni suuntautui siis Osakaan. Vaikka Japani maana onkin jo entuudestaan hyvin tuttu, tuli Osakan kaupunki minulle ihan uutena tuttavuutena. Tämä Japanin kolmanneksi suurin kaupunki ei kuitenkaan ainakaan vielä jyrännyt ennakkosuosikkejani Tokiota sekä Nagoyaa, mutta koska kaupunkiin tutustuminen piti suorittaa hyvin rajallisessa ajassa, aion vielä antaa Osakalle uuden mahdollisuuden.

Ihan ensimmäiseksi oli kuitenkin pakko saada ruokaa ja löysimmekin pienen metsästyksen jälkeen erään kollegan suositteleman ravintolan, josta sai aivan järjettömän hyviä gyozoja. Ne ovat ihan ehdoton suosikkiruokani Japanissa, vaikka puikkojen kanssa sohiminen tekeekin niiden syömisestä lähinnä yhtä helvettiä.

Itse olen aina ollut sellainen lentoemäntä, joka lähtee lennon (ja pikasuihkun) jälkeen välittömästi tutkimaan kaupunkia - koomasta sekä väsymyksestä huolimatta. Tämä tyyli ei todellakaan sovi kaikille, vaan moni kollega ottaakin hotelliin päästyään muutaman tunnin päiväunet. Olen toki myös itsekin kokeillut sitä tyyliä, mutta herätyskellon soitua olo on  lähinnä kuin haudasta nousisi. Pyrinkin siis mielummin väsyttämään itseni kaupungilla niin täysin, että illalla sänkyyn rojahtaminen tuntuu maailman ihanimmalta asialta.

Ottaa kuitenkin aikansa, että kroppa taas tottuu tähän kaikkeen. Aikaerolennot ovat ihan oikeasti todella raskaita - etenkin kun alla on vielä pitkä yölento. Päivän vaihtuessa illaksi jalkani alkoivatkin jo olla niin kipeät, että minun teki lähinnä vain mieli leikata ne irti. Siinä tilanteessa ei enää auttanut kuin palata hotellille ja painua suosiolla sänkyyn. Ehdimme kuitenkin käydä päivän aikana edes vähän tutustumassa kaupunkiin sekä hoitaa pakolliset shoppailut sekä sadan jenin kaupassa, että jättikokoisessa Uniqlossa. Mission accomplished.

ENSIMMÄISESTÄ LENNOSTA

Nyt täällä ollaan kotiuduttu ensimmäiseltä lennolta, joka sujui kaikin puolin ihan täydellisesti. Työkaverit olivat ihan mahtavia (tämä tosin ei tullut mitenkään yllätyksenä) ja japanilaiset matkustajat juuri niin ihania kuin muistinkin! Matka sujui siis kaikin puolin mukavissa merkeissä, vaikka perillä ei ihan hirveästi tullutkaan nukuttua (koska se perus sleepless in Japan).

On kyllä pakko myöntää, että nyt oli ihan erityisen kiva päästä hetkeksi johonkin lämpimään, sillä Kuopiossa satoi lähtiessäni lunta. Siis LUNTA. KESÄKUUSSA. (En ehkä ikinä tule pääsemään tuosta yli.) Osakassa olikin ihanat +25 lämpöastetta ja aurinko paistoi kirkkaasti koko päivän!

Suomeen päästyäni kävin vielä pikaisesti Mama Linnan luona ihan törkeän hyvällä makkarakeitolla ja jatkoin sitten matkaani Kuopioon. Täällä sitä nyt sitten toivutaan muutama päivä aikaerosta sekä "yleisestä koomasta", sillä en ole tosiaan ikinä ollut kovin hyvä nukkumaan itään päin lennettäessä.

MUUTOSTA

Muuttaminen on ehkä hirveintä mitä tiedän. Siis oikeasti. En keksi siitä yhtäkään positiivista asiaa - etenkään nyt, kun meidän muuttomme kohde oli vielä väliaikainen (sekä semisti masentava) vuokra-asunto. Meidän rakenteilla oleva Vantaan kotimme on siis valmis vasta joskus loppuvuodesta, joten siihen asti joudumme sinnittelemään täällä Kuopion väliaikaisessa kämpässä.

Vaikka meidän Saaristokaupungin asunnossamme koettiinkin lukuisia mieleenpainuvia hetkiä, oli sille kuitenkin yllättävän helppo sanoa hyvästit. Uusi koti Vantaalla siintää jo niin vahvana mielessä, ettei edes ankeahko vuokra-asunto onnistu (pahemmin) latistamaan fiilistä!