HELSINGIN PARHAASTA LOHISALAATISTA

Palataanpa vielä hetkeksi taannoiseen Helsingin reissuun... Minusta on aivan ihana kierrellä kotikaupunkini pikkuputiikkeja, joten poikkesimme ystäväni kanssa ostoksille Lillyyn. Tosin shoppailut meinasivat jäädä lyhyeen, sillä molemmille iski yhtäkkiä todella paha hangry. Kysyimme siis myyjältä lounasvinkkiä ja hän suositteli meillä aivan putiikin vieressä sijaitsevaa Maxill'iä. Ja siis voiluoja miten täydellinen lohisalaatti heidän listaltaan löytyy! Sinne on siis aivan pakko päästä pian uudestaan! Masut täynnä olikin sitten hyvä palata takaisin shoppailemaan...

Helsingin reissu koostui näköjään melko pitkälti syömisestä sekä juomisesta, sillä seuraavana päivänä oli aika testata jo pitkään "tänne on pakko päästä"- listalla ollut Ravintola Muru. Sitä ennen tietysti kuitenkin alkuskumpat...

Niin ja siitä itse ravintolasta... Erityisesti menuuseen kuulunut risotto oli ihan mieletöntä! Testasimme (rosé samppanjan rohkaisemana) myös sammakon reidetkin, vaikka kieltämättä jo pelkkä ajatuskin ällötti. Liha oli kuitenkin kivan rapsakkaa ja maistui lähinnä kanalta. Eli ei traumoja!

ILTAPUKUJUHLISTA

Tänä perjantaina on aika vaihtaa verkkarit iltapukuun, sillä luvassa on astetta hienostuneempi viikonlopunaloitus. Koska hopeanharmaa iltapukuni on edelleen tiukahko (ei sillä, että olisin tehnyt asian eteen yhtään mitään), niin päätin sanoa "tahdon" Bubbleroomissa vastaan tulleelle hyvin kohtuuhintaiselle iltapuvulle. Puuterinvärinen mekko on vain kaula-aukostaan melkoisen antava, joten täytyy toivoa, ettei "viini- napaan asti oleva kaula-aukko"- yhdistelmä koidu minun kohtalokseni, sillä tilaisuus ei kaikessa arvokkuudessaan ehkä ole se oikea paikka vilauttelulle.

Korviin pääsee luonnollisesti aikanaan Tokiosta ostetut Chanelin korvakorut, joita olen jostain syystä säästellyt vain juhlatilaisuuksiin. Kuvia kokonaislookista tulee sitten mahdollisesti ensi viikon aikana (ellei siis tule hius- sekä meikkikatastrofi ja puku repeä jo heti alkumetreillä).

SUURESTA ELÄMÄNMUUTOKSESTA

Kuopio on nyt minun osaltani nähty ja on aika kokeilla uusia juttuja uuden työpaikan sekä kaupungin muodossa. Tosin ihan täysin "uusista jutuista" ei kyllä voi puhua, sillä tuleva työ on minulle jo ennestäänkin hyvin tuttua. Nyt on siis vihdoinkin tullut aika tehdä comeback Finnairin sinivalkoisille siiville! (Tässä siis oletuksena, että onnistun läpäisemään pian alkavan cabin crew- peruskurssin vielä toiseenkin kertaan.) Eli täältä tullaan, tukisukkikset!

Työ Finnairilla tarkoittaa minulle siis myös muuttoa Helsinkiin, sillä Kuopiosta töihin kulkeminen ei liialti innostele. Poikaystäväni työt tosin pysyvät edelleen Kuopiossa, joten ravaamista sekä matkalaukkuelämää on joka tapauksessa luvassa molemmin puolin. Meidän "pääasuntomme" tulee siis kuitenkin sijaitsemaan Helsingissä. Ihan kaikkia yksityiskohtia emme ole vielä ehtineet miettimään, mutta eivätköhän ne tässä ajan kuluessa selkiydy...

 P.S. Vink vink! Kuopion Saaristokaupungissa on pian myynnissä söpö rivitalon päätyasunto!

PAHOLAISEN SUKLAAKAKUSTA

Aina silloin tällöin tekee mieli jotain ihan överin makeaa ja tämä ihanan täyteläinen suklaaherkku vie satavarmasti kaikista pahimmankin suklaanhimon! Tällä samalla ohjeella tein suklaakakun myös taannoisiin Halloween-bileisiimme - tosin vain hieman erilaisilla koristeilla...

Valitettavasti en kuolemaksenikaan muista mistä olen aikoinaan tämän alkuperäisen ohjeen löytänyt, mutta resepti on kuitenkin taas joutunut kokemaan käsissäni pieniä muutoksia. Kakku on joka tapauksessa suhteellisen helppo tehdä, mutta sen välivaiheet (jäähtymiset jne.) vaativat hieman aikaa.

PAHOLAISEN SUKLAAKAKKU

1.25 dl kaakaojauhetta

1.25 dl muscovadosokeria

2.5 dl minuutti sitten kiehunutta vettä
3.5 dl vehnäjauhoja 

0.5 tl leivinjauhetta
0.5 tl soodaa
125 g pehmeää voita
2 dl sokeria

2 tl vanilija-aromia
2 kananmunaa

0.5 tl chilijauhetta

TÄYTE

1.25 dl vettä
0.5 dl muscovadosokeria
175 g voita
300 g tummaa suklaata paloiteltuna

Voitele ja korppujauhota noin 18 senttinen irtopohjavuoka.

Mittaa pieneen kulhoon kaakaojauhe, muscovadosokeri sekä kiehunut vesi. Sekoita hyvin ja siirrä seos hetkeksi sivuun jäähtymään.

Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe sekä sooda ja siirrä odottamaan.

Vaahdota (pehmeä) voi sekä sokeri sähkövatkaimella ja lisää joukkoon vanilja-aromi. Lisää sen jälkeen kulhoon vuorotellen jauhoseosta sekä kananmuna (jauhoja, kananmuna, jauhoja, kananmuna). Lisää taikinaan vielä kaakao-sokeri-vesiseos ja sekoita tasaiseksi vispilän avulla. Taikina jää melko löysäksi. 

Lisää joukkoon vielä chilijauhe ja kaada taikina korppujauhotettuun vuokaan. Paista kakkua 180 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. Anna jäähtyä.

 ***

Valmista täyte kakun mennessä uuniin, sillä sen paksuuntuminen kestää melko kauan. Mittaa kattilaan vesi, muscovadosokeri sekä voi. Sulata ainekset ja ota kattila pois levyltä. 

Sulata joukkoon vielä paloiteltu suklaa ja sekoita seos vispilän avulla. Täyte on valmista kun se on tasaista sekä kiiltävää. 

Anna seoksen jäähtyä rauhassa, kunnes täyte "paksuuntuu" jämäkäksi (huoneenlämmössä tähän menee noin 1.5h!). Voit sekoitella täytettä aina välillä.

Kun kakkupohja on jäähtynyt, leikkaa se horisontaalisesti kahteen osaan. Aseta rumempi puoli tarjoilualustalle, jolloin siitä tulee kakun pohjaosa.

Kostuta pohjaa maidolla (erityisesti reunat!) ja levitä sen jälkeen noin puolet täytteestä pohjan päälle. Nosta toinen kakkulevy varovasti täytteen päälle ja levitä vielä loput suklaatäytteet kakun pinnalle sekä reunoille. Koristele haluamallasi tavalla.

HUOM! Jos haluat kakusta isomman, ota käyttöön noin 24 senttinen irtopohjavuoka ja tuplaa raaka-aineet. Isompi kakku vaati kuitenkin huomattavasti pidemmän uunissaoloajan, sillä sen kypsymiseen menee noin 1 tunti 20 minuuttia (kokeile hammastikulla!). Kuvan kakku on tehty tuplataikinalla.

KYLÄILYSTÄ

Täällä sitä ollaan taas piiitkän viikonlopun verran Helsingissä ja semikiireisestä aikataulusta huolimatta ehdin onneksi mennä moikkaamaan aivan viimeisillään raskaana olevaa ystävääni. Tällä kertaa nappasin myös kameran mukaani, sillä olen aina rakastanut A:n sekä hänen miehensä ihanan persoonallisesta kotia! Kaiken huipuksi iso osa asunnon sisustusratkaisuista on löydetty kirpputoreilta sekä erilaisista antiikkiliikkeistä, joka on minusta aivan huikeaa! Itsehän en ole koskaan löytänyt kirppareilta suunnilleen yhtään mitään muuta kuin asuja erilaisiin teemailtoihin, joten olen aina salaa kadehtinut A:n pettämätöntä "kirpparivainua".

Ja näin muiden kodeista puheen ollen; minä siis kuulun juuri siihen ihmisryhmään, joka käy säännöllisin väliajoin katsomassa asuntoilmoituksia ihan vain nähdäkseni millaisia sisustusratkaisuja ihmisillä on. Minusta on vain ihan hirveän mielenkiintoista nähdä millaisissa kodeissa muut asuvat! Tosin kai sekin on jonkin asteinen stalkkauksen muoto...?

Minusta on myös ihan superihana käydä kavereiden luona lounailla, sillä siitä saa niin paljon uusia ideoita myös omaan kokkaamiseen! Tällä kertaa tuleva mama loihti keittiössä riisillä, fetalla sekä erilaisilla yrteillä täytettyjä vaaleita paprikoita, nam! Kokkaaminen (sekä erityisesti se syöminen) vaati kuitenkin veronsa ja ruoan jälkeen meidän molempien oli otettava pieni ruokalepo. Onneksi se juoruilu onnistuu hyvin myös vaaka-asennossa! (Tähän vielä virnistysemoji.)

TAPAKSISTA

Koska mieheni oli ystävänpäivänä työmatkalla, päätin yllättää hänet jollakin pienellä yllärillä hänen saapuessaan kotiin viime viikon loppupuolella. Ja koska tie miehen sydämeen todellakin käy sen vatsan kautta, ajattelin tapaslautasen ajavan asian. Tosin lautanen oli tällä kertaa vähän sellainen köyhän naisen versio, sillä keksin idean ollessani juuri ruokakaupassa, enkä siis oikein ehtinyt suunnittelemaan tapaslautasen sisältöä yhtään sen tarkemmin.

Tapaslautasen lisäksi poikaystävääni odotti vielä muutama Alkon erikoisolut, sillä tiedän hänen pitävän niistä kovasti. Tosin ymmärrän oluista ihan yhtä paljon kuin viineistäkin, joten pullot menivät ostoskoriin ihan vain ja ainoastaan kivan etiketin perusteella.

TALVISESTA VIIKONLOPUSTA

Saimme viime viikonloppuna tänne vieraan, sillä Mama Linna tuli vaihteeksi kyläilemään tänne Kuopioon päin. Mama toivoi jo etukäteen Runebergin torttuja, joten niitä oli ehdottomasti tehtävä vielä toiseenkin otteeseen. Viikonloppu sujui siis lähinnä syöden, syöden vähän lisää sekä etsien Mamalle uutta talvitakkia (lue: joka ikisestä Kuopion vaateliikkeestä). Nyt viimeinkin siis ymmärrän sen sanonnan, jonka mukaan shoppailu käy liikunnasta!

Viikonloppuun kuului myös ulkoilua. Tosin sunnuntain hc-lumisade ei aivan ollut se toivottu säätila, mutta minkäs teet. Juti taisikin olla ainoa meidän taloudestamme, joka jaksoi vielä innostua lumisodasta... Minun oma näkemyksenihän talvesta on se, että jouluna pitää olla lunta, mutta heti sen jälkeen voisi jo tulla kevät. Eli siihen nähden talvi on jo pahasti yliajalla... Onneksi näitä kylmiä talvipäiviä lämmittää sentään kuppi teetä sekä kynttilöillä valaistu sauna.