torstai 28. maaliskuuta 2019

DOMINIKAANINEN TASAVALTA, OSA 1

Minun viimeisin työmatkani oli siitä poikkeuksellinen, että se oli jopa kahdeksan päivän pituinen. Instagramiani seuraavat jo tietävätkin, että kyse oli tietenkin Domikaanisen Tasavallan Puerto Platasta. Vaikka työmatka on aina työmatka, ehti tuossa ajassa jo hieman päästä lomatunnelmaankin. Mainittakoon kuitenkin vielä ihan erikseen, että tuollaisia "herkkulentoja" tulee toooodella harvoin - tuo reissu ei siis todellakaan anna lentoemännän työstä ihan realistista kuvaa.

Moni turisti menee kuulemani mukaan Dominikaaniseen viettämään koko lomansa all inclusive- resortissa, eikä poistu kertaakaan hotellin alueelta. Itse ahdistuin jo yhden päivän rannalla makoilun jälkeen ja halusin välttämättä nähdä paikallista elämää kaupungin keskustassa. Kaikki kielsivät minua lähtemästä tutkimusmatkalle yksinäni, joten "pakotin" pari kollegaa lähtemään seurakseni. Nappasimme hotellin edestä paikallisen bussin eli ikivanhan Hiacen, jonka ilmastointina toimi koko ajon ajan auki oleva ovi. Matka yhteen suuntaan maksoi 50 pesoa eli vajaan euron. Taksit olivatkin todella hintavia paikallisbusseihin nähden, joten kokeilimme mielellämme tuota lokaaleiden suosimaa liikkumistapaa. Kokemus oli oikein hauska, lukuunottamatta bussipysäkiltä mukaan tarttunutta "opasta", joka tunki itsensä puoliväkisin mukaamme.









Vaikka olisimme pärjänneet hyvin ilman opastakin, oli hänestä jonkin verran myös hyötyäkin. Kaupunkikierroksen lisäksi mies vei meidät joka keskiviikko järjestettäville "second hand- markkinoille", joissa paikalliset myivät muun muassa lahjoituksina saamiaan käytettyjä vaatteita. Oppaamme kertoikin meille, että he haluavat mielummin olla vatsat täysinä rumissa vaatteissa, kuin nähdä nälkää kauniissa mekoissa - joka on tietenkin enemmän kuin ymmärrettävää.

Vaikka emme missään vaiheessa tunteneet oloamme tukalaksi, opas varoitteli meitä useaan otteeseen laittomasti maahan tulleista haitilaisista, jotka seuraavat turisteja ja lopulta ryöstävät heidät. Oliko se sitten vain hänen tarinointiaan, jotta olisimme "palkanneet" hänet vahtimaan selustaamme - mene ja tiedä. Asiassa saattoi kuitenkin olla myös hiven totuutta, sillä näimme viikon aikana useita poliisin ratsioita, joissa he yrittivät löytää noita laittomia maahanmuuttajia.







Kollega päätti kokeilla paikallisen parturin palveluita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti