Olen aina ollut jouluihminen, joten "oikeaa joulua" ei vain tule, jollei sitä saa viettää kotimaassa. Onneksi siis sain viettää joulun vapaalla ja rentoutua ihan vain kotosalla. Meidän joulumme ovat oikeastaan aina samanlaisia ja se sopii minulle erittäin hyvin. Jouluaattoaamu alkaa aamupuurolla sekä ihanilla jouluisilla lastenohjelmilla. Iltapäivällä aletaan yhdessä valmistella jouluateriaa, joka syödään siinä vaiheessa kun kaikkien vatsat alkavat kurista. Ruoan jälkeen on aika käydä lahjojen kimppuun, jotka avataan rauhallisesti yksitellen. Lapsuuden lahjakaaos on siis onneksi jäänyt jo taaksepäin, sillä silloin lahjojen avaaminen oli isolla porukalla melkeinpä nopeuskilpailu. Myös lahjojen määrä on tippunut radikaalisti, nykyään muistamme toisiamme vain yhdellä tai kahdella varmasti mieluisalla paketilla.
 |
|
Lahjojen avaamisen jälkeen katsomme telkkarista Samu Sirkan joulutervehdyksen sekä pelaamme kynttilänvalossa lautapelejä. Jouluaatolle ei siis tarvitse olla mitään sen kummempaa "ohjelmaa", vaan rauhallinen yhdessäolo riittää.
Tosin Jutin jouluaatto ei sujunut aivan niin rauhallisissa merkeissä, sillä toinen ei olisi millään jaksanut odottaa lahjojen avaamista. Jutille oli varattu kuusen alle oma joulusukka, joka tuoksui hänen nenäänsä niin hyvältä, että sitä piti käydä vähän väliä nuuskuttelemassa. Lopulta haistelukaan ei enää riittänyt, vaan toinen pisti pystyyn kunnon kiukuttelukohtauksen, jotta lahjojen avaamiseen laitettaisiin hiukan vauhtia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti