Minulla on ollut viime aikoina hieman ongelmia nukkumisen sekä
alaselkäni kanssa, joten bloggailu on jäänyt hieman taka-alalle.
Palataan kuitenkin vielä kesäkuiseen reissuumme Liettuaan.
Reissun pääasiallinen syy oli vierailla Pet Rescue Finlandin kanssa yhteistyötä tekevillä koiratarhoilla,
joten parin päivän vilnattelun jälkeen suunnistimme vuokra-autollamme kohti länttä. Ensimmäinen pysähdys oli Trakain linnalla, jota oli luonnollisesti pakko pysähtyä ihailemaan. Emme kuitenkaan viipyneet pitkään, sillä koirat odottivat. Niinpä matka jatkui kohti Kaunasia ja siellä sijaitsevaa Penkta Kojan tarhaa.
Penkta koja on iso ja hiukan sekasortoinen tarha, jossa asustelee tällä hetkellä noin 200 kodittomaksi jäänyttä koiraa. Vaikka Vilnan seudulla paikalliset ovat jo oppineet pitämään koiristaan
hyvää huolta, on maaseudulla tilanne vielä hyvin huono. Koiria
kohdellaan kuin esineitä, jotka voi hylätä milloin ja mihin tahansa. Tiesin siis jo etukäteen, että vierailusta tulee erittäin tunteellinen kokemus.
Tarhan tytöt näyttivät meille mielellään paikkoja ja kertoivat koirien sydäntäsärkeviä tarinoita, vaikka englannin puhuminen selkeästi vähän jännittikin. Veimme tuliaisina ison kasan koiranruokaa sekä erilaisia herkkuja, sillä niistä on tiettävästi aina pulaa. Kierroksen jälkeen mekin halusimme vielä laittaa kortemme kekoon ja auttaa heitä eläinten kanssa. Koirat tunnetusti rakastavat rapsuttelua, joten yritimme antaa heille niin paljon rakkautta kun vain ehdimme. Lisäksi kävimme muutaman kanssa pienellä lenkillä, sillä noin isolla tarhalla työntekijöiden sekä vapaaehtoisten aika ei yksinkertaisesti vain riitä kaikkeen. Vierailu oli odotetusti hyvin rankka, sillä en yksinkertaisesti kestä nähdä koiria elämässä tuollaisissa pienissä kopeissa. Tytöt varmasti hoitavat koiria parhaansa mukaan, muttei mikään voita sitä "omaa ihmistä" ja rakastavaa kotia.
Kaunasista matka jatkui kohti Klaipedaa ja siellä sijaitsevaa Linksmosios pedutesin tarhaa. Tämä toinen koiratarha oli kooltaan huomattavasti pienempi ja siitä johtuen myös rauhallisempi. En ollut etukäteen edes ymmärtänyt kuinka suuria eroja tarhoilla voi olla - Linksmosios pedutes tuntui Penkta kojaan verrattuna lähes koirahotellilta! Tarhalla on tällä hetkellä noin kolmisenkymmentä koiraa, joten eläinten hoito on huomattavasti yksilökohtaisempaa. Koirat saavat viettää paljon aikaa ulkona ja tytöillä on jopa aikaa viedä heitä läheiselle rannalle juoksentelemaan sekä nauttimaan elämästä.
Koirien lisäksi tarhalta löytyy myös uskomattomat 40 kissanpentua. Tilanne ei ole ihan tavanomainen, mutta paikan johtajalla ei vain yksinkertaisesti ollut sydäntä käännyttää pentuja poiskaan. Kissojen kasvettua hiukan tytöillä tuleekin olemaan melkoinen homma löytää kaikille omat kodit. Ja siis nimenomaan hyvät ja rakastavat kodit, paikallisilta tarhoilta kun ei luovuteta eläimiä ihan kenelle tahansa.
Myös tällä tarhalla yritimme olla mahdollisimman paljon hyödyksi ja lenkkeilyttää koiria minkä ehdimme. Lisäksi meillä oli koko ajan kainalossa joko koira tai kissanpentu, joten myös rapsutuksia (ja herkkuja) oli tarjolla koko vierailumme ajan.
Jos sinulla heräsi halu auttaa, Pet Rescue Finlandin sivuilta löytyy tarkemmin infoa asiasta.
Pienikin apu on enemmän kuin tarpeen, kiitos jo etukäteen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti