perjantai 17. elokuuta 2018

SISUSTUSONGELMISTA

Tiedättekö mikä ajaa minua tällä hetkellä aivan hulluuden partaalle? Sisustaminen. Tämä ehkä maailman turhin first world problem on kuitenkin jossain määrin todellinen, sillä erittäin kärsimättömänä ihmisenä minua ahdistaa asua "keskeneräisessä" kodissa.

Olen esimerkiksi etsinyt itämaishenkistä mattoa meidän olohuoneeseemme jo kuukausitolkulla, mutta tuntikausien googlailu ei ole edelleenkään tuottanut tulosta. Toinen ongelma on luonnollisesti raha. Tulevat häät ovat syöneet ronskisti sisustusbudjettiamme, eikä viikko sitten raaputusarvasta voittamani viisi euroa suoranaisesti pelastanut tilannetta. Nähtäväksi siis jääkin milloin saamme kodistamme vihdoin "kotoisan tuntuisen", sillä matottumuus, verhottomuus sekä osittainen huonekaluttomuus näyttää tällä menolla jatkuvan vielä pitkään.


keskiviikko 15. elokuuta 2018

KAASOHOMMISTA

Elämä on viime aikoina ollut yhtä polttareiden viettoa, mutta aloitetaan ensin minun ystäväni polttareilla, joita juhlittiin toissa viikonloppuna. Ensin morsianta hemmoteltiin rentouttavilla kasvo- sekä vartalohoidoilla, jonka jälkeen siirryimme yhdessä ihanalle mökille Kouvolaan. Jottei morsiamelle olisi tullut välimatkan takia liian ikävä sulhasta, päätimme ottaa mukaan myös puhallettavan "varasulhon". Tuo köyhän naisen sulhasversio olikin aivan selkeä hitti, sillä sitä käytettiin illan mittaan muun muassa uimapatjana sekä unileluna.




Morsian oli toivonut hyvin rentoja polttareita, joten keskityimme lähinnä saunomiseen, paljuiluun sekä mukavaan yhdessäoloon. Koska kukaan ei halunnut myöskään jumittua keittiöön, olimme tilanneet paikan päälle Gaijinin kokin loihtimaan meille illallista. Ja nyt kyllä todellakin puhutaan loihtimisesta, sillä ruoka oli aivan järjettömän hyvää! Onneksi herkkuja jäi vielä reilusti yli, joten saimme paranneltua niillä seuraavana aamuna krapuloitamme.




maanantai 13. elokuuta 2018

VIIKON PROS & CONS

+ Viikon plussat ja miinukset raahaavat nyt hiukan perässä oikean elämän kiireiden takia, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan! Viime viikko oli joka tapauksessa ihan erityisen kiva, sillä se alkoi työmatkalla New Yorkiin - ja luonnollisesti kaikki tuohon kaupunkiin liittyvä on pelkkää plussaa! Tämä visiitti oli tosin melkoisen laiska, sillä en jaksanut raahautua kovinkaan pitkälle hotellista.

+ Minulle järkättiin viime viikonloppuna polttarit, joista toivutaan täällä edelleen... Hauskaa kuitenkin oli, joten pieni koomailu on ehdottomasti sen arvoista! Lisää polttareista vielä omassa postauksessaan hiukan myöhemmin.

Kuva: Alexa Dagmar

- Taidan olla koko pääkaupunkiseudun ainoa ihminen, joka ei lämpene Flow- festareille laisinkaan. En oikein edes tiedä mikä niissä tökkii, mutta ainakin se asia, etten tunnistanut tänäkään vuonna esiintyjälistasta kuin pari hassua nimeä. Ikääntyminen alkaa siis olla pelottavan lähellä, sillä en selkeästi enää pysy mukana valtavirrassa.

- Uuden kodin sisustus - tai sisustamattomuus - junnaa edelleen paikoillaan, sillä lottokupongit eivät vain näytä tuottavan toivottua tulosta. Tällä hetkellä yritän etsiä meille kuumeisesti mattoja, mutta niiden hinnat ovat aivan järkyttäviä! Jos jollain on vinkata jokin hyvä mattopaikka suhteellisen edullisilla hoinnoilla, niin olen täällä pelkkänä korvana!

perjantai 10. elokuuta 2018

KUNGFU KITCHENISTÄ

Meidän kesämme on mennyt pääosin uuden kodin fiksaamisessa, joten päätimme pitää pienen hengähdystauon ja lähteä oikein pitkän kaavan mukaan ulos syömään. Ravintolaksi valikoitui nettisuositusten perusteella Kungfu Kitchen, sillä rakastamme molemmat fuusio-aasialaista ruokaa.

Treffi-illan asuksi valikoitui tämän kesän lempimekkoni, joka on saanut todella paljon kehuja jopa täysin tuntemattomilta ihmisiltä. Lisäksi se on aivan täydellinen asuvalinta työmatkoille, sillä mekko piilottaa pahimman vatsaturvotuksen eikä kangas rypisty laisinkaan matkalaukussa.



Mutta palataanpa vielä siihen ravintolaan... Useat suositukset eivät todellakaan olleet tuulesta temmattuja, sillä ruoka oli suorastaan aivan jumalaisen hyvää! Jo pelkkä misokeitto oli ehdottomasti parasta, mitä olen koskaan maistanut. Olin niin onnellinen tuosta uskomattoman hyvästä ruokakokemuksesta, että jo alkuruoan jälkeen meinasi tulla itku pelkästä ilosta. Kungfu Kitchen nousi siis heittämällä uudeksi lempiravintolakseni ja sinne on pakko päästä pian uudestaan!



AURINKOLASIT: CELINE
MEKKO: & OTHER STORIES
LAUKKU: CULT GAIA
KENGÄT: HERMES

keskiviikko 8. elokuuta 2018

HERMESIN SANDAALEISTA

Insta-seuraajilleni onkin jo selvinnyt, mikä oli minun Pariisin matkan ainoa ostokseni. Näin "vanhemmalla iällä" olen oppinut arvostamaan määrän sijasta laatua, joten päätin panostaa yhteen todella mieluiseen ostokseen, jolle varmasti olisi käyttöä pitkäksi aikaa. Niinpä marssimme siis Hermesin liikkeeseen ostamaan nämä aivan ihanat klassikkosandaalit.


Niin kuin olen täällä jo aiemmin maininnutkin, en oikeastaan ole pahemmin "kenkäihmisiä". Minulta ei löydy yhtiäkään Louboutinin tai Jimmy Choon korkokenkiä, enkä ole niistä ikinä edes haaveillutkaan. Lisäksi käytän niin harvoin korkokenkiä (koska ne nyt vain ovat niin huonot jalassa), että minun tapauksessani olisi aivan järjetöntä maksaa 500€ kengistä, joita käyttäisin maksimissaan pari kertaa vuodessa.

Matalapohjaisia kenkiä käytän sen sijaan aivan päivittäin, joten sandaaleihin panostaminen ei tuntunut aivan niin tyhmältä idealta. Tuotteesta saa siis minun ostofilosofiani mukaan maksaa hiukan enemmän - kunhan sille on käyttöä, eikä se jää vain lojumaan kaapin pohjalle. Tuon edellisen lauseen myötä filosofi Linna kuittaa ja lähtee seikkailemaan uusissa sandaaleissa pitkin New Yorkin katuja.


maanantai 6. elokuuta 2018

VERSAILLESISTA

Jatketaan vielä viimeisellä päivityksellä Pariisista ja se on tietenkin Versaillesista. Olen käynyt palatsissa kymmenisen vuotta sitten, mutta se oli edelleen juuri niin upea kuin muistinkin! Tosin heinäkuun ruuhkat näkyivät myös täällä - oikeastaan pahempana kuin missään muussa Pariisin turistikohteessa. Suosittelen siis lämpimästi maksamaan muutaman hassun euron enemmän lipuista, johon on jo etukäteen määritelty saapumisaika. Me tosin hiukan myöhästyimme omastamme, sillä julkisilla meno ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista kuin olimme ajatelleet. Luojan kiitos mieheni kuitenkin puhui meidät sisään pienellä valkoisella valheella, sillä jonot olivat suorastaan infernaaliset.








Läheltä sisäänkäyntiä löytyy myös pikkuinen Ladureen myymälä, joten nappasimme mukaamme muutaman macaronssin. Syödessämme noita leivoksia Versaillesin palatsissa tunsin itseni lähes Marie Antoineteksi - tosin noin miljoona kiinalaista turistia häiritsi aavistuksen verran kuningatarfiilistelyjäni...

Kävimme luonnollisesti myös Versaillesin puutarhassa, jossa tallustelu niin järkyttävässä helteessä oli kylläkin lähempänä kidutusta kuin nautintoa. Mutta onhan se aivan mielettömän upea, siitä ei pääse mihinkään! Suosittelen lämpimästi kaikkia Pariisissa kävijöitä säästämään puoli päivää myös Versaillesille, sillä siellä jos jossain voi kirjaimellisesti tuntea historian havinan. (Olipas runollinen loppu.)







perjantai 3. elokuuta 2018

DISNEYLANDISTA

Syy Pariisin matkaamme oli siis Disneyland ja taisin odottaa huvipuistopäivää vähintään yhtä innoissani kuin matkassamme olleet tytötkin! Olen itse asiassa käynyt Disneylandissa jo useaan otteeseen, mutta paikka on vain niin syötävän söpö, etten varmasti ikinä saa siitä tarpeekseni! Noin heinäkuussa jonot olivat kyllä välillä aivan järkyttäviä, joten suosittelen menemään puistoon heti sen auetessa. Saimme silloin käytyä nopeasti läpi pari suosikkilaitettamme, sillä jonot eivät olleet vielä ehtineet kasvaa kovin pitkiksi.








Vaikka jonotusajat siis olivatkin paikoitellen jopa kaksi tuntia, oli myös pelkkä jonottaminen tehty kiinnostavaksi. Useimmissa laitteissa jonot kiemurtelivat esimerkiksi "merirosvojen luolan" tai "avaruusaluksen" sisällä, joten mielekästä nähtävää riitti melkein koko jonotusajaksi. Kärsivällisyyttä ei kuitenkaan kannata jättää kotiin, sillä Disneylandissa jos jossain se on kultaakin kalliimpaa...




Ainoa huono puoli Disneylandissa on se, että supermakeiden laitteiden sekä stailauksensa ansiosta Linnanmäki ei tunnu sen jäljiltä yhtään miltään. Emme siis olekaan käyneet Lintsillä enää vuosikausiin - paitsi pelkästään vohveleiden takia.