KOSKETTAVA PEARL HARBOR

Yksi syy, minkä takia päätimme lähteä Havaijille, oli Pearl Harbor. Tuosta kyseisestä yllätyshyökkäyksestä kertova elokuva on ollut jo vuosia yksi suosikkileffoistani, joten minun oli vain pakko päästä näkemään tukikohta livenä. Ja niin kuin etukäteen jo ounastelinkin, Pearl Harbor oli todella koskettava paikka. Oli aivan uskomatonta nähdä rannan tuntumassa edelleen upoksissa oleva USS Arizona, joka vei aikoinaan mukanaan 1177 sotilasta. 

USS Arizona Memorialia pääsee katsomaan pienellä lautalla, joka vie aivan uponneen sotalaivan viereen. Normaalisti lautalta pääsee Arizonan hylyn päälle rakennetulle siltamaiselle rakennelmalle, mutta nyt katselupaikka oli kuitenkin valitettavasti remontissa. Veden alta pilkottavat Arizonan hylyn osat olivat minulle kuitenkin jo tarpeeksi karua katseltavaa.

USS Missouri

Kuvan ruosteiset kohdat osa USS Arizonaa.

Ennen noin vartin kestävää lautta-ajelua USS Arizona Memorialille vierailijoille näytetään lyhytelokuva, joka sisältää muun muassa aitoa kuvamateriaalia Japanin hyökkäyksestä tukikohtaan. "Elokuvateatterin" vierestä löytyy myös valokuvanäyttely, jossa kerrotaan hyvin yksityiskohtaisesti Japanin sekä Yhdysvaltojen sodasta. Näyttely ei ehkä sovi kaikista herkimmille, sillä siellä on kuvia muun muassa ruumishuoneelta.

Arizonan jälkeen menimme vierailemaan USS Bowfin- sukellusveneellä, joka on aikoinaan upottanut (väitetysti) jopa kymmeniä aluksia. Vaikka taisimme olla ainoita koko sukellusveneen sisällä, oli paikka siitäkin huolimatta melkoisen ahdistava. Jos sinulla on siis paha ahtaanpaikankammo, suosittelen lämpimästi skippaamaan tämän kohteen.

Lopuksi kävimme vielä vierailemassa USS Missourilla, joka on historiallisesti hyvin merkittävä kohde Japanin antautumispaikkana toisen maailmansodan lopussa. Laivan kannelle on merkitty jopa tarkka kohta, jossa Japanin keisarikunta allekirjoitti antautumissopimuksen vuonna 1945. Sota-alusta pääsi tutkimaan melko vapaasti ja näimme muun muassa miehistön sekä upseerien majoitustilat, messin sekä komentosillan.

Koko Pearl Harborin vierailussa kesti hiukan pidempään kuin olimme ajatelleet, joten varaa reissuun reilusti aikaa. Pääsymaksut eivät myöskään olleet sieltä halvimmasta päästä, mutta ne olivat ehdottomasti koko rahan arvoiset. Tämä paikka on siis ehdoton must jos ikinäkoskaan satut vierailemaan Honolulussa!

Tässä kohdassa allekirjoitettiin Japanin antaumissopimus.

OAHU ROADTRIP

Meillä kävi hyvä tuuri, sillä ollessamme Honolulussa siellä sattui lomailemaan myös pari ihanaa kollegaani. Niinpä päätimme yhdistää voimamme ja lähteä yhdessä pienelle roadtripille. Tuolla porukalla aurinkoinen Havaiji sekä roadtrip saattoi tarkoittaa vain yhtä asiaa - leiden yliannostusta ja valkoista avo- Mustangia. 

Pojat saivat tällä kertaa hoitaa ajohommat ja me tytöt keskityimme vain nautiskelemaan takapenkillä maisemista sekä kylmistä juomista. Se sopi ilmeisesti paremmin kuin hyvin, sillä mieheni taisi olla enemmän innoissaan tuolla viisilitraisella Mustangilla ajamisesta kuin koko häämatkasta yhteensä.

Meillä ei ollut autoilemaan lähtiessämme mitään sen suurempia suunnitelmia, vaan päätimme ajaa sinne missä "näytti kivalta". Kävimme muun muassa katsomassa kilpikonnia Laniakea beachilla, maistamassa kuuluisaa ananasjäätelöä Dolen plantaasilla sekä ihastelemassa teiden varsilla sijaitsevia sympaattisia myyntikojuja. Vaikka maisemat olivatkin hienoja, vievät Seychellien typötyhjät rannat tällä kertaa voiton. Oahulla oli kuitenkin sen verran turisteja, että jo pelkkä ajatus autioista rannoista tuntui melkoisen utopistiselta.

Illemmalla kävimme myös piipahtamassa nopeasti Waikele Premium Outletissa. Vaikka outletkylä oli jokseenkin pieni, löysimme sieltä vaikka mitä kivaa. Esimerkiksi Furlalla oli niin järjettömät alet, että päädyin ostamaan sieltä peräti kaksi uutta käsilaukkua. Yritin kyllä pidättäytyä vain yhdessä, mutta mieheni puhui minulle lopulta järkeä: "No jos ne kerran ovat noin halpoja, niin otat kyllä molemmat!". Tuo jos jokin oli selkeä merkki joltain ylemmältä taholta, että päädyin aviomiesvalinnassani täysin oikeaan vaihtoehtoon.

HONOLULU & HONEYMOON

San Diegon jälkeen suuntasimme vihdoinkin Havaijille. Ensimmäinen stoppimme oli Oahun saarella sijaitseva Honolulu, joka paljastui aivan erilaiseksi paikaksi kuin olin kuvitellut - kaupunki olikin hyvin vilkas sekä äänekäs. Myös ostosmahdollisuudet olivat aivan toista luokkaa kuin olin kuvitellut, sillä Honolulusta löytyi muun muassa kaikki mahdolliset luksuskaupat Chanelista Gucciin.

Halusimme ottaa Honoluluun jonkun kivan hotellin ja ystävämme suosituksesta päädyimme ihastuttavaan Moana Surfrideriin. Vaikka itse huoneet olivat suhteellisen keskinkertaisia, historiallisen hotellin yleistilat olivat aivan omaa luokkaansa. Saapumisen kruunasi vielä ihastuttavat orkidealeit, jotka saimme kaulaamme heti sisään astuttuamme. Ensimmäinen päivä menikin siis melkeinpä vain hengaillessa ja ihastellessa tuota kaunista rakennusta. Niin ja toipuessa aivan järkyttävästä jet lagista, joka sai meidät sammumaan ennen kahdeksaa illalla.

Honolulussa pärjäisi varmasti ilman autoakin, mutta koska halusimme kierrellä Oahua myös omatoimisesti, päädyimme vuokraamaan auton. On myös hyvä huomioida, että taksi lentokentältä keskustaan olisi maksanut yhteen suuntaan noin $50, eli oma auto oli noin taloudellisestikin järkevä ratkaisu - vaikkakin vuokra-autot ovat Havaijilla huomattavasti kalliimpia kuin muualla Yhdysvalloissa.

Toki Oahua voi kiertää myös erilaisilla retkillä, jolloin auton vuokraamisen voi jättää vasta seuraaville saarille. Esimerkiksi Pearl Harboriin järjestetään lukuisia eri retkiä, jolloin logistiikasta huolehtimisen voi jättää suosiolla muille. Honolulussa on kuulemani mukaan myös jokseenkin toimivat julkisen liikenteen mahdollisuudet, joten kaikki seikkailunhaluiset voivat kokeilla liikkumista julkisilla.

Vaikka Moana olikin aivan ihastuttava hotelli, ei puheet Havaijin kalleudesta ole todellakaan tuulesta temmattuja. Siitäkin huolimatta, että olen suorastaan tunnettu huonosta rahankäytöstäni, oli hotellin $90 aamiainen jopa minullekin hieman liikaa. Ensimmäisen aamun jälkeen söimmekin aamupalamme suosiolla muualla, sillä keksin noille rahoille huomattavasti parempaakin käyttöä (ostokset ofkoos). Havaijille ei siis lähdetä tyhjällä lompakolla, sillä rahaa palaa joka paikkaan aivan huomaamatta.

MCAS MIRAMAR

Meidän San Diegossa käyntimme huipentui vierailuun Merijalkaväen tukikohdassa Miramarissa, joka on tuttu muun muassa Tom Cruisen tähdittämästä Top Gun- elokuvasta. Suomalainen ystävämme lähetettiin Miramariin kolmeksi vuodeksi "vaihtoon" ja hänen onnistui järjestää meille vierailu tuolla tarkasti vartioidulla alueella. Itse en ole työstäni huolimatta (tai juuri siitä johtuen) mikään lentokonefanaatikko, mutta olihan se nyt siistiä päästä käymään tuossa legendaarisessa tukikohdassa ja testailemaan hävittäjälentäjien varusteita!

Miramarin tukikohta on aivan järjettömän iso, sillä pienen kaupungin kokoisella alueella asuu sekä työskentelee uskomattomat 33 000 ihmistä. Miramarista löytyy esimerkiksi oma elokuvateatteri, vankila, golfkenttä sekä lukuisia ravintoloita & kauppoja. Periaatteessa asukkaiden ei siis tarvitse edes poistua tukikohdan alueelta, sillä siellä on kaikki tarvittavat palvelut. "Armeijakulttuuri" onkin aavituksen verran erilaista Yhdysvalloissa kuin meillä Suomessa ja sotilaita arvostetaan hyvin paljon. Siitä kertoo myös se, että he saavat muun muassa useista kaupoista reiluja alennuksia ja pääsevät lentokentillä ilmaiseksi loungeen.

IDYLLINEN LA JOLLA

Vaikka meidän häämatkamme alkupuoli oli hieman haasteellinen, pääsimme kuin pääsimmekin lopulta perille San Diegoon. Kyseinen kaupunki ei noin muuten olisi kuulunut matkasuunnitelmaamme, mutta halusimme ehdottomasti käydä moikkaamassa siellä asuvaa ystäväpariskuntaamme sekä heidän supersuloista tytärtään. Itse San Diegon keskustan sijaan vietimmekin pari päivää ainoastaan La Jollan alueella, joka paljastui todella idylliseksi "kaupunginosaksi".

Koska jet lag painaa edelleen meitä molempia, halusimme ottaa nuo pari päivää melko rauhallisesti. Ohjelmaan kuuluikin siis leppoisia kävelyitä La Jollan rantakadulla, hauskoja leikkejä pienen Milan kanssa sekä tietysti aivan taivaallisen hyvää ruokaa.

Ensimmäisenä tärppinä minun täytyy kertoa Bobboi Natural Gelato- jätskibaari, josta löytyy ehdottomasti maailman parasta gelatoa! Bobboi hakee suurimman osan raaka-aineistaan torilta ja valmistaa kaiken itse, joten tuotteet ovat varmasti tuoreita. Suosikikseni nousi salted caramel, joka yleensä aiheuttaa minussa todella nopeasti äklötys- reaktion. Bobboin versio ei kuitenkaan ollut laisinkaan ällömakea, vaan aivan täydellinen kombo suolaista sekä makeaa. Menkäämenkää!

Jäätelöstä kertyneet kalorit oli kiva poltella pienellä happihyppelyllä ja samalla bongailimme myös paikallisia eläinkavereita. La Jolla Covessa asustelee söpöjä hylkeitä sekä merileijonia, joiden menoa olisi voinut seurata vaikka tuntitolkulla. Tosin nuo jälkimmäiset haisivat niin järkyttävän hirveiltä, ettemme pystyneet jäädä ihastelemaan niitä kovinkaan pitkäksi aikaa...

Toisena ruokatärppinä minun täytyy kertoa The Taco Stand, jossa oli aivan jumalaiset kalatacot! Yleensä ravintolaan voi joutua jonottamaan jopa tunnin, sillä jono kiemurtelee aina kadulle asti. Meillä kävi kuitenkin erittäin hyvä tuuri, sillä pääsimme tilaamaan vain parin minuutin odottelun jälkeen. Tacojen lisäksi ravintolassa on muuten pakko kokeilla churroja, jotka ovat aivan järjettömän herkullisia! Vaikka vatsamme olivat jo aivan pinkeinä tacoista, sorruin tilaamaan vielä toisenkin kierroksen churroja - ja harkitsin vakavasti kolmattakin. Tämä paikka on siis ehdoton must jos ikinäkoskaan vierailet San Diegossa!

Tacojen jälkeen lähdimme pienelle kävelylle rannalle, josta löytyi ihastuttava Scripps Pier. Laiturin alla on kuulemamme mukaan kuvattu muun muassa lukuisia hääkuvia ja kieltämättä paikka olikin todella kuvauksellinen. Jos siis kaipailee San Diegon lomallaan lähes täydellistä photo shoot- kohdetta, Scripps Pier on juurikin se paikka!

VIIME VIIKON PROS & CONS

+ Viime viikko meni siitä hiukan odottamattomissa merkeissä, että jäimme konerikon takia muutamaksi päiväksi jumiin Xianiin. Koska kaupungin nähtävyydet oli koluttu jo aiemmilla kerroilla, päätin keskittyä tällä kertaa rentoutumiseen hierontojen sekä kauneushoitojen merkeissä. Kiinassa on todella edullista käydä hieronnoissa, joten taisinkin tuon kahdeksan päivän aikana käydä peräti neljä kertaa "murjottavana".  Hoidin samalla myös kynteni lomakuntoon ja huolella tehdyt geelilaukkaukset ovat kestäneet täydellisinä aina tähän päivään asti.

+ Kävin tapani mukaan noin miljoona kertaa Pizza Hutissa syömässä, sillä paikallinen ruoka ei oikein uppoa. Yritän Kiinassa ollessani hiukan vältellä lihan syöntiä, sillä esimerkiksi kana kaikkine nahkoineen sekä kynsineen tuntuu todella vastenmieliseltä ajatukselta. Paikalliset kasvisruoat ovat kuitenkin yllättävän hyviä ja löysinkin uuden kiinalaisen lemppariruokani vihreistä pavuista, jotka oli maustettu muun muassa runsaalla valkosipulilla sekä chilillä (englanniksi dry- fried string beans), nam!

+ En ole ikinä pitänyt Kiinaa sen kummempana ostoskohteena (en halua feikkituotteita), mutta löysimme Xianista yllättävän hyvän ostoskeskuksen. Erityisesti Saga Shopping Mall´n alimmasta kerroksesta löytyi todella söpöjä pieniä putiikkeja, joissa oli aivan ihania vaatteita eli käykää ehdottomasti katsastamassa jos satutte huudeille!

- Koska melko harva kiinalainen puhuu englantia, on asioiden hoitaminen välillä todella hankalaa. Tai itse asiassa tuo "välillä" on understatement of the year, sillä joka ikinen asia tuntui olevan melkoisen haastavaa - oli kyse sitten vessan löytämisestä tai ruoan tilaamisesta. Kiinassa pärjää siis aivan yhtä hyvin suomella kuin englannillakin, sillä ainoa yhteinen kieli taitaa olla kehonkieli. (Tosin silläkään ei tullut aina täysin ymmärretyksi...) 

- Kiina ei varsinaisesti ole lempikohteeni, joten nuo kahdeksan päivää tuntuivat tooooodella pitkiltä - etenkin, kun häämatkalle lähtö odotti heti kotiinpääsyn jälkeen. Pari päivää myöhästynyt saapumiseni Suomeen aiheuttikin hieman logistisia ongelmia, sillä missasimme meidän alkuperäisen lentomme San Diegoon. Lennolta jääminen aiheuttikin siis hieman haasteita häämatkan alkuun, mutta onneksi aikataulussamme on varaa myös pienille yllätyksille.