keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

MAAILMAN IHANIMMASTA KIHLASORMUKSESTA

Vihdoinkin se on valmis! Kihlasormukseni kanssa sattui siis vaikka ja mitä, mutta hyvää todellakin kannatti odottaa! Sormus on kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan minun näköiseni, enkä usko kyllästymisen olevan edes mahdollista, sillä sen tyyli on hyvin ajaton. Olin jotenkin aina ajatellut kihlasormukseni olevan valkokultainen, mutta yhtäkkiä heräsin faktaan, että minähän käytän aina muutenkin kultaisia koruja! Niinpä kelkka kääntyi kertaheitolla ja olen täydellisen tyytyväinen valintaani! Ja hyvä niin, sillä haluan vasempaan nimettömääni valtavirrasta poiketen vain yhden sormuksen, joka saa luvan käydä sekä kihla- että vihkisormuksesta. Niinpä sen siis pitääkin olla minun silmääni aivan täydellinen.


Itse timantin me tilasimme netistä, sillä tuli huomattavasti edullisemmaksi "koota" sormus osista. Tarkistutimme timantin laadun vielä kultasepällä, joka totesi kiven vastaavan täydellisesti sen mukana tullutta GIA- sertifikaattia. Sormuksen runko taas on äitini vanhasta kihlasormuksesta, joka sulatettiin ja muokattiin haluamaani muotoon. En halunnut sormuksen rungon olevan selkeästi terävä- enkä pyöreäreunainen, joten päädyin niiden välimuotoon. Vaikka sormuksen teettäminen siis kestikin kaikkine vaiheineen pienen ikuisuuden, oli se ehdottomasti sen arvoista! Koruasioissa voinkin siis lämpimästi suositella sekä Blue Nilea*, että Kuopion Puustjärven Kelloa ja Kultaa!


* Sisältää mainoslinkin!



maanantai 10. heinäkuuta 2017

KESÄISESTÄ PIKNIKISTÄ

Nyt sitä on taas kotiuduttu Japanista muutamaksi päiväksi. Kuopiossa sattui olemaan tullessani  ihanan kesäinen viikonloppu, joten päätimme lähteä ex tempore- piknikille. Olin kyllä vielä sen verran pöhnässä liian vähäisistä yöunista sekä jet lagista, että panostus piknikkiin oli hyvin minimaalinen. Niinpä siis torilta kasa marjoja sekä loput eväät vihdoinkin keskustaan avatusta Hanko Sushista.

Olen muuten maininnut täällä joskus aiemminkin, että aikaeropöhnässä tulee aina tehtyä ne kaikista dorkimmat ostokset. Niin myös tälläkin reissulla, sillä löysin Jutille Osakasta ehkä maailman urpoimman kesälippiksen. Se oli tietysti pakko testata tuollaisena aurinkoisena kesäpäivänä ja yllättävää kyllä, Juti ei tuntunut olevan siitä moksiskaan. (Ja selvennyksenä: emme me siis oikeasti käytä Jutilla hattuja.)




perjantai 7. heinäkuuta 2017

HELSINKIPÄIVISTÄ

Minulla oli alkuviikosta pari vapaapäivää, joka on tällaiselle arkivapaista tykkäävälle erittäinen mieluinen juttu. Skippasin kuitenkin tällä kertaa Kuopion ja käytin vapaapäiväni hoidellen asioita Helsingissä (kampaaja, ripsihuolto, shoppailu sekä tietysti ystävät & hyvä ruoka). Halusin myös ihan välttämättä käydä testaamassa Healthinki-kahvilan, sillä paikan annokset näyttävät todella ihanilta! Valitettavasti maku ei ainakaan tällä erää vakuuttanut, sillä avokadoleipä oli vain jotenkin todella blaah. Aion kuitenkin käydä vielä myöhemmin testaamassa kahvilan smoothie bowlin, katsotaan miten sen kanssa käy.


Vaikka olen oikeastaan aina inhonnut alennusmyyntejä, päätin kuitenkin käydä myös pikaisella shoppailukierroksella. Syy minun inhooni on siis se, etten ikinä löydä aleista yhtään mitään, sillä en vain voi sietää penkomista tai ihmispaljouksia. Tällä kertaa Zara kuitenkin yllätti ja löysin sieltä yhden paidan, jota olen metsästänyt jo pidempään. Asukuvia siis luvassa ehkä ensi viikon aikana!





Olen myös hinkunut Hokuun jo pidemmän aikaa, sillä olen kuullut pelkästään hyvää ravintolan teriyakilohesta. Ja nyt on kyllä pakko ihan rehellisesti sanoa, että tuo kyseinen annos on ehkä paras ravintola-annos mitä olen i k i n ä syönyt. Lohi oli siis aivan järjettömän hyvää! Eli tässä tapauksessa pelkkä suosittelukaan ei enää riitä, teidän on yksinkertaisesti vain PAKKO mennä maistamaan!! Jälkkäriksi haimme vielä Leipomo Keisarin ihania miniviinereitä, jotka lähes sulavat suussa ja ovat koonsa puolesta miltei kalorittomiakin! (Tähän se virnistyemoji.)



keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

IHANASTA SYNTTÄRILAHJASTA

Kultainen medaljonki on ollut minun ostoslistallani jo ikuisuuden, mutta jotenkin se on aina vain jäänyt, sillä en ole nähnyt missään mieluista. Tai no siis sellaista mieluista, johon ei tarvitsisi käyttää noin kuukauden palkkaa. Poiketessamme jokin aika sitten Puustjärven Kellossa ja Kullassa sormusasioilla, bongasin sattumalta hyllystä todella kauniin sekä yksinkertaisen medaljongin. Se oli juuri sellainen mistä olin aina haaveillutkin! Silloin koru jäi vielä kauppaan, mutta todistettavasti poikaystäväni on kuunnellut minua ainakin sen yhden kerran, sillä hänen onnistui yllättää minut medaljongilla synttäriaamunani! Hyvä J!



maanantai 3. heinäkuuta 2017

NARITASTA

Poikkesin viime viikolla taas nopeasti Japanissa ja tällä kertaa kohteena oli Naritan pikkukaupunki. Päätin tuolla "yöpyvällä" kokeilla myös sitä toista tyyliä ja mennä heti hotelliin päästyämme pariksi tunniksi nukkumaan. (Yleensä siis lähden suorilta kaupungille pyörimään.) Olimme perillä niin aikaisin aamulla, että tässä tapauksessa se olikin ehkä ihan järkevä veto. Mutta se sängystä nouseminen parin tunnin jälkeen on kyllä kieltämättä yhtä helvettiä - aivan kuin haudasta nousisi. Pääsin kuitenkin pienen taistelun jälkeen ylös ja lähdin kollegani kanssa tekemään "ne pakolliset" ostokset.

Shoppailun jälkeen päätimme mennä erääseen miehistön suosimaan "hihnasushiin" lounaalle ja vaikka minun suhteeni tähän kyseiseen ruokalajiin onkin hieman ongelmallinen (en siis syö mitään raakaa), paikasta löytyi ihan mielettömän hyvät sushit myös minun makuuni! Listalla oli siis myös useita annoksia, jotka sisälsivät kypsää kalaa tai rapua.  Liikkuvalta hihnalta sai napsia lautasia mielensä mukaan ja jokainen lautanen maksoi vaivaiset 100 jeniä (noin 0.80€). Ihan uskomattoman edullista, terveellistä sekä ennen kaikkea HYVÄÄ! Tänne on pakko päästä mahdollisimman pian uudestaan!



ti

lauantai 1. heinäkuuta 2017

KÄÄRETORTTUKAKUSTA

Torstaisen syntymäpäiväni johdosta minun teki mieli leipoa jotakin hyvää ja helppoa. Olen aina tykännyt kovasti Mama Linnan unelmakääretortusta, joten päätin kokeilla siitä sellaista kakkuversiota. Rehellisyyden nimissä minun on kuitenkin todettava, ettei tuo "kakku" varsinaisesti mikään kaunotar ole. Kaiken huipuksi unohdin taikinasta vielä leivinjauheenkin. Mutta tässä tapauksessa maku korvaa ulkonäön aivan heittämällä (ja torttu kohosi ihan tarpeeksi ilman leivinjauhettakin), joten samapa tuo!


UNELMAKÄÄRETORTTU

3 kananmunaa
1.5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
3 rkl vehnäjauhoa
2 rkl perunajauhoa
2 rkl kaakaojauhoa

TÄYTE

2 dl kuohukermaa
1 prk vaniljarahkaa
vaniljasokeria maun mukaan
2-3 banaania

Vatkaa huoneenlämpöiset kananmunat sekä sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
Sekoita jauheet keskenään ja lisää varovasti nostellen vaahdon sekaan. (Kannattaa myös käyttää siivilää, jotta jauhoista ei jää taikinaan klönttejä.)
Levitä seos leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista 200 asteisessa uunissa noin 5-10 minuuttia.
Ottaessasi pohjan uunista, kaada se varovasti sokerilla tai kookoshiutaleilla vuoratulle leivinpaperille  ja jätä jäähtymään.

Valmista nyt kääretortun täyte. Vatkaa kuohukerma vaahdoksi ja lisää sekaan vaniljarahka. Sekoita ja lisää vaniljasokeria oman makusi mukaan. 
Levitä valmis täyte jäähtyneelle pohjalle ja pilko päälle ohuita banaaninsiivuja.
Kääri torttu varovasti tiukahkolle rullalle käyttäen apuna sen alla olevaa leivinpaperia.  




keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

MONACOSTA

Palataanpa vielä hetkeksi meidän taannoiseen minilomaamme... Matkan viimeisenä päivänä vuokrasimme perinteisesti auton ja lähdimme pienelle road tripille. Meillä on siis aina tapana tehdä niin, jos lentomme Helsinkiin lähtee vasta myöhään illalla. Se helpottaa huomattavasti myös tavaroiden kanssa, sillä matkalaukut voi vain heittää auton takakonttiin ja ne kulkevat kätevästi mukana. Lisäksi ei tarvitse miettiä kyytiä lentokentälle, sillä palautamme auton aina kentän "palautuspisteisiin". (Ja siis selvennyksenä: ei, minä en todellakaan saa ajaa.)

Ensimmäinen etappi oli vain noin 20 minuutin ajomatkan päässä sijaitseva Monaco. Itse olen käynyt tuossa pienessä ruhtinaskunnassa jo kerran aikaisemminkin, joten minulla oli edes pieni haju mikä löytyy mistäkin. Ensin piti kuitenkin saada aamupalaa, joten suuntasimme Casinon vieressä sijaitsevaan Cafe de Paris- kahvilaan. Sijainnistaan huolimatta brunssiaamiainen maksoi vain 26€ (odotimme siis paaaljon pahempaa). Lisäksi siihen kuuluvissa paistetuissa munissa oli pakko olla jokin salainen ainesosa, sillä kananmuna ei ole ikinäkoskaan maistunut niin taivaalliselta!







Aamupalan jälkeen lähdimme vain ajelemaan ympäri Monacoa. Eihän siellä nyt ihan hirvittävissä määrin mitään tekemistä ole (ellei sitten satu olemaan miljonääri), joten me vain lähinnä katselimme rauhassa ympärillemme. Yksi pakollinen juttu oli tietysti käydä satamassa ihmettelemässä niitä aivan järjettömän kokoisia jahteja. Ja siinä vaiheessa melkein kyllä teki mieli vaihtaa poikaystävä kerta laakista johonkin miljoonääriin, sillä olivathan ne laivat nyt aivan käsittämättömän makeita!!









Lopuksi kiipesimme vielä Place du Palais´n "kukkulalle". Vaikka kipuaminen lähes trooppisessa säässä ei liiemmalti houkutellutkaan, olivat näköalat jokaiset hikipisaran arvoiset! Eli siis tämä paikka on lähes pakollinen vierailukohde, kun pistäytyy Monacossa.



Monacosta jatkoimme matkaamme Cannesiin. Matkan varrella poikkesimme kuitenkin Polygone Riviera- nimisessä ulkoilmaostoskeskuksessa (voiko tämä olla yhdyssana..?). Tämä olikin juuri se paikka, jossa hoidimme koko miniloman suurimmat shoppailut, sillä sieltä löytyi muun muassa Primark, COS, Uniqlo, KIKO, Massimo Dutti, & Other Stories sekä Zara Home. Itse Cannesista minulla ei sitten hirveästi olekaan mitään sanottavaa, sillä emme kumpikaan erityisemmin lämmenneet paikalle. Syynä tähän saattoi myös olla päällä oleva "pikku kina", joka mahdollisesti vaikutti arviointikykyymme...